Hjallis on ärsyttävä. (aina välillä)

Hjallis jankkaa telkkarissa Jutta Urpilaisen lapsettomuudesta ja lapsien hankkimisen tärkeydestä. Jutta yrittää rivien välistä sanoa, että ei oo mennyt ihan kuin Strömsössa. Ei meinaa mennä asia perille. Ärsyttää tuollainen itsekeskeisyys ja "minulla on lapsia, niin on se kumma ettei sulla ole"-asenne.

Jälkikirjoittelua seuraavana aamuna:

Jotain hyvääkin oli haastattelussa toki. Oli mukavaa, kun Hjallis kertoi kokevansa välillä valtavia hyvänolon tunteita, jolloin rakkautta olisi jaossa ihan kaikille. Hänellä nämä tunteet tulivat pääosin autolla ajaessa. Hän on silloin varmasti yksin. Minulle tulee noita samoja hetkiä ja ne tulevat pääsääntöisesti koiran kanssa ulkona ollessa, jolloin olen käytännössä kuitenkin yksin. Alitajunta ottaa hiljaisuudesta kaiken irti ja työstää asioita, lopputulemana yht´äkkinen hyvä olo. Välillä meinaa ihan itku tulla, kun on niin hyvä olla ja todellakin rakkautta olisi jaossa kaikille. Tosin rakkauden jakaminen kaikille saa toki Hjalliksen ja minun elämässäni erilaisia muotoja, minä en konkreettisesti kuitenkaan jaa rakkautta kaikille. Miten aikuista onkaan näpäytellä talkshow-isäntää omassa blogissaan? Kaikki aikuiset seuratkaa siis minua!