31. joulukuuta 2012

Tervetuloa vuosi 2013!

Kahtena edellisenä vuoden vaihteena olen tehnyt paljon lupauksia. Tänä vuonna en tee. Liikuntaan ja luomuiluunhan ne lupaukset ovat viime vuosina liittyneet. Kaikkea ei toki olla saatu tehtyä mitä on tullut luvattua - mutta jotakin kuitenkin! Sen verran on projektia näiden vanhojen lupausten kanssa, että katsellaan sitten taas ensi vuonna lupailuja!


Huomenna se toinen mahdollisuus on vielä potenssiin kymmenen. Uusi vuosi, uudet kujeet. Meilllä vanha vuosi kulutetaan loppuun kotihousuissa, itse olen vähän flunssainen, koira jännittää paukkuja (mutta on rauhallisempi kuin viime vuonna) ja kohta syödään salaatteja sekä nakkeja. Viime vuonna tähän aikaan olin juuri kotiutunut sairaalasta huonossa hapessa, joten pienen flunssan kanssa selvitään kyllä. (Oikeasti kyllä harmittaa, kun olen ollut jo nyt useamman viikon vähän kipeä: poskiontelontulehdus ja nyt semi-flunssa.) Ehkä flunssa jää vuoteen 2012. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme läpi tulevankin vuoden.

29. joulukuuta 2012

Syyslomamuistoja - osa viimeinen: Rooma.

Kaikki lysti päättyy aikanaan ja lopulta risteily päättyi Civitavecchiaan, josta olimme reissulle lähteneet. Risteilyn jälkeen vietimme vielä pari päivää Roomassa. Aluksi joutui itselle muutaman kerran kertomaan, että emme ole enää palaamassa laivalle. Meillä oli molemmilla vieroitusoireita, mutta vähitellen kaupunki vei mukanaan. Tämä oli meille molemmille ensimmäinen kerta Roomassa. Rooma on komea ja Vatikaani oli todella upea. Joskus tunnetut paikat eivät paikan päällä ole aivan niin upeita kuin olisi ajatellut, mutta Vatikaani oli. Huikea!











Olihan onnistunut reissu! Syyslomamuistoja on mukava kertailla kesälomia odotellessa. :)

Syyslomamuistoja Alexandriasta - toinen päivä Egyptissä.

Yön aikana laiva oli siirtynyt Port Saidin kaupungista Alexandriaan, joka on Egyptin toiseksi suurin kaupunki. (ed. matka päivä täällä) Alexandrian päivälle olimme varanneet lyhyemmän retken, koska takana oli kolme kellon ympäri retkipäivää. Aamuksi olin tilannut aamiaisen huoneeseen, koska kävin venyttelytunnilla ja joogassa seitsemästä yhdeksään - pää tyhjäksi edellisen päivän hämmennyksistä. Pikainen suihku ja kymmeneltä skarppina vastaanottamaan lisää Egyptiä.


Alexandriassa kävimme oppaan kanssa katsomassa sen tärkeimmät nähtävyydet. Alexandria on myös ollut Egyptin pääkaupunki tuhannen vuoden ajan. Egyptissä nämä aikajanat ovat aikasen pitkiä.











Helnan Palestine Hotel.

Alexandria on rantalomakohde. Rantabulevardi oli pitkä ja hotelleja riittää. Starbucksista lähtien kaikki mitä turisti tarvitsee. Toki viime aikoina on uutisissa näkynyt eläväisempää meininkiä rantabulevardilla, ei ihan parasta matkailumainontaa nämä mellakat.

 Montazan palatsi.

Alexandria laivan kannelta katsottuna.

Jälkimmäinen Egyptin päivä meni vähemmällä hämmästelyllä sekä hyvässä, että huonossa. Alexandria oli myös viimeinen satama ennen Italiaan palaamista. Edessä oli kaksi meripäivää rentoutua laivalla ja pureskella kaikkea koettua: Turkki, Kypros, Israel ja Egypti.

28. joulukuuta 2012

Syyslomamuistoja: Maailmaa avartamassa Egyptissä / päivä 1

Illalla laiva lähti siis Israelista (ed. kirjoitus täällä) kohti Egyptiä ja seuraavana aamuna, jo reilusti ennen kukkoa, olimme matkalla linja-autoilla Port Saidin satamasta kohti Kairon ympäristön nähtävyyksiä. Suurimman osan päivästä katselimme Egyptiä linja-auton ikkunasta. Välimatkat ovat isossa maassa pitkiä, mutta mielenkiintoista katsottavaa kyllä riitti ja oppaalla riitti tarinaa Egyptin historiasta jopa liikaakin.








 Ensiksi käytiin Sakkarassa, joka sijaitsee 30 kilometriä Kairosta etelään. Sakkaran alue oli keskellä aavikkoja ja se on siis suuri hauta-alue. Muita turisteja, meidän bussien lisäksi, paikalla ei nähty, mutta ensimmäiset kontaktit paikallisiin myyntimiehiin saatiin siellä. One dollar-huuto rupesi käymään tutuksi.

 Sakkaran alue oli näkemisen arvoinen ja aavikotkin ovat mielettömiä, kun hiekkaa vaan on ja on.
 Sakkarassa pääsimme käymään sisällä muutamissa tombseissa.
 Sakkaran porraspyramidi.
Sitten kävimme Egyptin ensimmäisessä pääkaupungissa Memphisissä, josta ei ole paljoa enää jäljellä. Paikkeille on kuitenkin tuotu patsaita ym. katselemista turisteille.
 The statue of King Ramses the 2nd
The Alabaster Sphinx of King Amenhopis the 2nd.
Lounaalle kaarsimme upeaan viiden tähden The Mena House Oberoi-hotelliin. Kelpasi turistin rentoutua ruokapöydän ääressä. Laivalla meille oli painotettu, että raakaa ruokaa kuten salaatteja tulee välttää. Siellä sitten turisti, jos toinenkin ohitti upeat salaattipöydät viiden tähden hotellissa, joka oli perustettu jo vuonna 1869. Koskaan ei voi olla liian varma.
 Lounaspaikkamme olikin sitten ihan Gizan pyramidien vieressä, joten seuraavaksi pääsimme katsastamaan nämä tunnetut pyramidit, joista isoin on The Great Pyramid.
 Vaatekaapistani puuttuu monta tärkeää vaatekappaletta, mutta minulla on nämä The aavikkohousut.
Niitä käytin viimeksi Dubaissa aavikkoretkellä. Seuraavaa aavikkoretkeä odotellessa.
 Cooli matkakaveri.


 Ennen linja-automatkaa takaisin satamaan kävimme vielä tutustumassa papyruksen tekoon ja oli mahdollisuus tehdä ostoksia ilman tyrkytystä tai painostusta. Oikein mukavaa palvelua.

Egyptin päivä oli pitkä ja todella muistorikas. Näimme maailman suuria ihmeitä, mutta päällimmäiseksi jäi mieleen hämmästys nyky-Egyptin tilasta. Istuimme päivän aikana todella paljon linja-autossa, koska jo Port Saidin satamasta oli Kairoon noin 170 kilometriä ja toinen mokoma takaisin. Sen lisäksi päivän aikana siirryimme turismo-paikasta toiseen bussilla. Maaseudulla oli todella köyhää. Massiivinen vartiotorni oli jokaisessa kylässä. Roskan ja paskan määrä veti hiljaiseksi koko bussillisen turisteja. Pahimmillaan hiljaisuudesta kuului välillä ainoastaan "Oh my god". Ennen lounasta ajoimme useamman kilometrin jonkinlaisen joen/kanavan laitaa. Pääsääntöisesti se näytti kuitenkin kaatopaikalta, kuolleita hevosia kulki virrassa. Pahimmillaan opas pyysi kaikkia katsomaan toisaalla - mutta eihän turisti sellaista usko. Oppaan hiljainen ääni "I´m so sorry" pysyy muistoissa hyvin pitkään. Lounaan tökkimisen ainoa syy ei ollut siis salaatin pelko. Käymämme kohteet olivat kaikki näkemisenarvoisia, mutta niiden katselemista häiritsivät erittäin aggressiiviset myyntimiehet "One dollar, one dollar"-huudot pysyvät myös muistoissa pitkään. Lisäksi hiljaiseksi veti Kairon yli 80 keskeneräistä asuinaluetta. Valtavia puoliksi rakennettuja asuinalueita. Niissä oli kiinni miljoonia ja miljoonia. Ei mitään köyhän valtion hommia siis. Pestiinkö niiden avulla rahaa, oliko niihin käytetty jotakin kehitysapurahoja, oliko jossakin joku, joka vei aina rahat ennen kuin projektit tulivat valmiiksi? Mitä täällä tapahtuu? Opas oli todellakin asiansa osaava, iloinen, hauska nainen - mutta bussissa oli koko ajan mukana valtion poliisi, joka oli varustautunut konekiväärillä - joten opas ei sitten tiennyt mitä nämä tuhannet ja tuhannet keskeneräiset asunnot ovat. Ei varmasti. Sanoisiko sen jotenkin niin, että pyramidit on nyt onneksi nähty.

27. joulukuuta 2012

Olettehan muistaneet syödä terveellisesti?


Suosikkirasiani Aladdin löytyi täksi jouluksi myös terveellisenä versiona.
Tummasuklaa. Mikä ihana tekosyy. (taisi yksi punainenkin hujahtaa kyllä)

23. joulukuuta 2012

Joulu joutui.

Tänä vuonna olen siirtänyt joulua eteenpäin päivä päivältä. Huomenna se jouluaatto kuitenkin on, joten nyt sitä ei voi enää siirtää. On ollut sellainen "katsotaan sitä joulua sitten taas ensi vuonna"-mieli. Kotona olen aloittanut jo käymään kaappeja läpi keväistä muuttoa varten. Kierrätykseen meneviä nyssäköitä ja varastoon meneviä laatikoita on eteisessä pinottuna ja muutenkin kaaosta ilmassa, niin eivät ne joulukoristeet oikein istuneet tähän kuvioon. Joulutorttuja ja pipareita on yleensä leivottu, mutta ei ole nyt ollut sellaista rauhallista hetkeä edes niille. Glögihetkiä kaupan pipareiden kanssa on nautittu.

Tämä joulukuvio on ollut jo pitkään minulle hankala. Koko aikuisen elämäni joulut ovat menneet taktiikalla joka toinen mieheni ja omien vanhempieni välillä. Kuvio ei ole sopinut minulle missään vaiheessa, mutta jotenkin tästä ei ole vain päässyt eroon. Välillä tuntuu, että minä olen ainut ihminen koko maailmassa, jolle on ollut todella kova pala omaksua joulun viettoa vieraassa paikassa. Tässä lähiaikoina olen kuitenkin lukenut asiasta lehdestä ja yhtenä päivänä radiossa toimittaja sanoi vähän huolimattomasti asiasta, kun oli jouluksi menossa vaimon perheen luo. Sehän käännettiin vitsiksi ja toivottiin, että asianosaiset eivät kuunnelleet lähetystä. Minusta kyse ei kuitenkaan ole niistä toisista, ei heidän joulussaan ole vikaa, se ei vaan ole se minun jouluni. On kuitenkin ollut puhdistavaa kuulla, että tämä asia on muillekin vaikea pala. Meitä on muitakin, jotka pureskelevat tätä palaa taas tänä jouluna. Nyt voin kuitenkin ilmoittaa, että ensi jouluna ja siitä eteenpäin minä olen joulun omassa kodissani tai jos en ole omassa kodissani, niin olen toisaalla omasta tahdostani. Nyt ruvetaan elämään aikuisesti myös joulun osalta (tai palataan niihin lapsuuden joulujen perinteisiin omilla höysteillä).

Pieniä jouluisia hetkiä on kuitenkin nautittu, ei tässä sentään joulumarttyyreiksi ruveta.

Tämän joulukuun kauneimpia muistoja ovat olleet....

.....joulukuun ensimmäinen päivä Tallinnan joulutorilla työystävän kanssa...


....Eilen pääsin käymään isovanhempien haudoilla viemässä kynttilät ja putsaamassa kivet lumesta...

....Ylioppilaskunnan Laulajien joululaulukonsertti Sibeliustalossa...



....Joulu, kun jäi laatikkoon, niin en päässyt oikein tunnelmaan korttien kirjoittamistakaan varten. Joulukorttien sijasta jaoimme sitten joulumieltä Hyvä Joulumieli-keräykseen  osallistumalla Siitä tuli hyvä joulumieli.... 
 

Oikein mukavaa joulua
kaikille teille lukijoille,
tutuille ja tuntemattomille!

J.K. Nämä tutut säkeet sopivat itselleni tähän jouluun :

Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta,
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä,
Joulumaa, jos jokaiselta löytyy sydämestä.

Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä,
Mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä.
Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha -
Itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha.

18. joulukuuta 2012

Astiakaapilla.



Little Helsinki - blogista luin,että Arabialta on ensi vuonna tulossa uusi lautassarja. Näiden pohjana on Heikki Orvolan 24h-lautaset. Jos tarvitsisin lisää lautasia, niin näistähän joku voisi tuoda meininkiä yksivärisiin sinisiin 24h- (niihin, joita ei enää myydä) kattauksiin. Enhän mä toki tarvitse uusia lautasia - mutta jos tarvitsisin, niin tykkäisin kyllä näistä. Lautaset on kuvittanut Johanna Kunelius. Arabian jatkumot ilahduttavat, jotta aina voi täydentää kokoelmia. (jos tarttee astioita)