22. marraskuuta 2013

Kaikki muffinssit eivät tule pussista.

Minulla oli sitruunoita, kananmunia ja gluteenittomia jauhoja.

Tein sitruunamuffinsseja. Ensimmäisenä päivänä ne olivat hyviä. Seuraavina päivinä ne olivat hyviä, mutta muffinssit muuttuivat tahmaisiksi ja paperit irtoavat niistä jääkaapissa. Nämä pari gluteenitonta leipomiskertaa on mennyt ihan kunnialla. Jossain vaiheessa voisi kokeilla paistaa leipää. Pakkasessa on kaupasta ostettu gluteeniton leipä, mutta sitä on jo syöty viikkoja. Leipää ei ole tehnyt yhtään mieli, vaikka voisi kuvitella, että leipää olisi eniten ikävä. Rainbow-merkillä on tosi hyviä gluteenittomia näkkäreitä. Niitä on tehnyt mieli syödä!


Sitruunamuffinssien resepti Semper-jauhojen sivuilta:

2 munaa
½ dl vettä
1 dl juoksevaa margariinia
1 ½ dl sokeria
2 ½ dl Semper gluteenitonta jauhoseosta
1½ tl leivinjauhetta
½ raastettu sitruunan kuori (pese huolella ennen raastamista ja pilko kuori hienoksi)
1 rkl sitruunan mehua
Sekoita ainekset ja vatkaa n. 5 – 6 min. Lisää sitruunamehu ja -kuori vatkaamisen loppussa.
Jaa taikina vuokiin. Paista 200 °C:ssa n. 15 – 20 min.

20. marraskuuta 2013

Kasvispiirakka gluteenittomista jauhoista.

Otin ensikontaktin gluteenittomaan jauhoon. Tein kasvipiirakkaa.

Piirakka oli hyvää lämpöisenä ja tosi hyvää suoraan jääkaapista. Pohja oli ihan sitä itseään, eikä mikään viitannut mihinkään erikoisruokavaliotuotteeseen.

Tekovaiheessa mulla oli vähän hässäkkää pohjan kanssa, kun en saanut pohjaa riittämään ihan koko pellin peittämiseen. Täytettä meni sitten yli pellille. Tarkan euron tyttönä keräsin paistamisen jälkeen ylimääräiset täytteet piirakan ympäriltä. Siitähän tuli pariksi illaksi munakastyyppistä iltapalaa.

Ohje löytyy täältä. Hyvä piirakkaohje ihan normijauhopohjan päällekin laitettavaksi - näin olettaisin. Harvoin on tullut piirakoita paisteltua.

18. marraskuuta 2013

Raakaruokakokeilu kakun muodossa.

Lähdin kokeilemaan raakaravinnon valmistamista. Ensimmäinen raakaravintokokeilu osui raakajuustokakkuun, jota "mainostettiin" ihan parhaana. Reseptin löydät täältä.

Kakku oli ja on tosi hyvää! Se oli helppo tehdä ja aineet oli aika peruskauraa - tai ei siis mitään viljatuotetta, vaan peruspähkinää. Kaikki tarvittava löytyy lähikaupasta. Kakun osalta on ehkä vaikea ymmärtää, että se on terveellistä - kun se kuitenkin maistuu kakulta!
Slurps, ---ai niin kuvakin piti ottaa.

Sitä vaan mietin, että miten sitä kuuluisi ensimmäisen syöntikerran jälkeen säilyttää? Se on nyt laitettu takaisin pakastimeen. Voiko sitä sulattaa moneen kertaan? No, lähipäivät näyttää.

Resepti löytyy siis linkistä yllä. Muutama kommentti omaan reseptiversiooni. Mä käytin pohjaan manteleita. Tein pohjan tupla-annoksena. Pohjan levittäminen tuntui aluksi työläältä, mutta kyllä se siitä sitten lähti kulkemaan. Marjoiksi laitoin vadelmaa ja mustikkaa.

Mä en ole mikään leipoja, mutta kyllä mä osaan surrutella asioita sekaisin ja tehdä niistä kakun - siis tuleva raakaruokamestari kuittaa.

17. marraskuuta 2013

Liikuntatunnelmia.

Tänään kävin juoksentelemassa myrskysäässä. Menomatka meni vauhdilla tuulen työntäessä ja paluumatka oli sitten taistelua luonnonvoimia vastaan. Aurinko kuitenkin paistoi ja lämpöasteita oli sopivasti. Marraskuinen sunnuntai olisi voinut olla paljon kaameampikin.

Juoksu myös kulki ja tuntui juoksijalta. No, ainakin hölkkääjältä.

Olen nyt jonkun verran treenaillut, joten palkitsin itseni juoksutrikoilla juoksemisella. Nyt kun taas mahdun mun talvitrikoisiin ylipäänsä. Askel oli kevyt ja tunnin lenkki meni hymy huulilla. Tuuli oli välillä tosi puuskainen, mutta se tuntui vaan hyvältä lisäduunilta ja erityiskeleissä on aina oma voittajatunnelma. Kotona on miettinyt, että kannattaako tuohon keliin lähteä ja sit lähdettyään huomaa, että keli on ihan hyvä juoksukeli.

Juostessa mietin, että olen taas valmis aloittamaan pitkät lenkit. 16, 18, 20, puolikas. Siinä on loppuvuoden juoksusuunnitelma. Uusia pidempiä juoksulenkkejä voisi Google mapsista luonnostella.

Olipa hyvä fiilis päättää, että keho on nyt valmis pitkiin lenkkeihin.

Päätöshurmioissa mietin, että mahdollisen, toivottavan puolikkaan juoksun jälkeen palkitsen itseni hiihtohousuilla. Viime talvena kävin sellaisia jo katsomassa, kun juoksuvarustuksissa oli välillä vähän vilakka sivakoida eteenpäin. Silloin päätin, että ostan sellaiset hiihtohousut itselleni, jos selviän Finlandiahiihdosta. Sen jälkeen voin tituleerata itseäni hiihtäjäksi ja olen oikeutettu käyttämään hiihtohousuja. Ne jäi kuitenkin ostamatta, kun musta tulikin sitten sairas ja se hiihtäjäksi tuleminen unohtui siinä sitten. Uusi palkitsemisprojekti siis käyntiin. Hiihtohousuja voi tarttea jo piankin, että kannattaa varmaan ruveta käymään lenkillä!

P.S. Se, mistä oikeastaan halusin kirjoittaa, oli varmaan se, että olen ylpeä itsestäni. Vastoinkäymisistä huolimatta olen pitänyt huolta juoksukunnosta.  Ei tässä missään maraton-kunnossa olla, mutta kymppi+ -kunnossa kuitenkin. Kuka kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse! Ja tää kissa on taas oikeutettu käyttämään juoksutrikoita, että lököverkkarit voidaan pakata kaappiin. Ennen kevättä, jos saisi hiihtohousutkin!

6. marraskuuta 2013

Broileri-kasvis-maissispaghettivuoka

Tänään söin ensimmäisen kerran sitten syyskuun muuta kuin kalanlihaa. Enkä tuntenut pahaa omaatuntoa.

Inspiraatio tähän ruokaan tuli Hellapoliisin Broileri-pastapaistoksesta (Marimekon caseista ollaan nyt kaikki opittu, että harva keksii mitään ihan ite alusta asti. Inspis on tuotava julki.)

Broileri-kasvis-maissispaghettivuoka (4 annosta, ainakin)

300g maustamatonta broileria suikaleina
mieluisat mausteet broileria varten
2 sipulia
yksi porkkana
2 tomaattia
1 valkosipulin kynsi
400g tomaattimurskaa valkosipulilla maustettuna
2dl vettä
2dl ruokakermaa
kaikki maississpaghetti mitä on jäljellä (eli sopiva määrä) pieniksi pilkottuna

Paista broilerisuikaleet ja mausta haluamallasi tavalla. Mä tein Garam Masala-tyyppisen maustamisen. Laita sekaan pilkotut sipulit, tomaatit, valkosipuli ja juustohöylällä lastutettu porkkana. Paistele ja maistele. Sitten tomaattimurska ja vesi, pasta sekä kerma. Kaada kaikki uunivuokaan ja uunihan oli lämmitettynä 175 asteeseen ja siellä pata saa muhia 30-40 minuuttia. Uunin voi toki laittaa pois päältä jo aikaisemmin ja antaa ekologisesti loppulämmön haudutella vuoan valmiiksi. Pasta kypsyy ja maut syventyvät. Pari kertaa kääntelin ruokaa uunissa olon aikana, jotta ei pinta palanut. Niin hyvää. Suosittelen edelleen tuota maissispaghettia vaihteluksi vehnäpastalle ihan sekatavissyöjille.

Hellapoliisin linkistä löytyy nätti kuva aiheesta. Multa ei löytynyt. 

J.K. Ihan jonkun verran oli nälkä jo ruoantekovaiheessa ja tuon paistelun jälkeen vielä 40 minuuttia uunissa...just ja just pystyi pidättelemään välipalan syömiseltä odotellessa.

4. marraskuuta 2013

Muffinssit tulevat pussista.

Mä en ole koskaan ostanut tämmöisiä valmiita taikinapusseja. Näitähän on siis ihan normijauhoversioita kauppojen leivontahyllyt pullollaan. Mä oon suhtautunut näihin pusseihin jopa ylimielisen koppavasti. Laiskojen ihmisten hommia ja ties mitä kaikkea pusseihin on piilotettu. Viikonlopun kauppareissulla tarrasin kaupassa kaikkeen mikä oli gluteenitonta ja osa niistä tuotteista siirtyi myös kärryyn saakka. Kaupassa on nykyään ihan uusia haasteita ja ihmeltävää riittää uusavutonviljattomalle. Tämä pussi muuttui pellilliseksi muffinsseja kananmunien ja voin avulla. Ihan maukkaita muffinsseja tuli. Muffinssit paranivat jääkaapissa yö yöltä ja maistuivat myös miehelle. Pussin kyljessä lukee, että "Chocolate chip" - oletin, että siellä on suklaahippuja seassa. Ei ollut, ne olisi pitänyt lisätä itse. Ensi kerralla tiedän.


3. marraskuuta 2013

Pieni hemmotteluhaaste ja kylpylä mielessä.

Lambi-vessapaperi haastaa bloggaajia miettimään arjen luksusta ja porkkanana tässä on kylpyläloma, joka toivottavasti osuu just mulle. Tehtävänä on valita vähintään kolme yksityiskohtaa, mitkä tuovat meidän kotiin ja elämään ripauksen luksusta. Tämä on hiukan haastava tehtävä talossa, joka on osittain vielä raksa. Tietysti tämä iso talo itsessään tuo elämään luksusta. (Toki myös huoltoa, siivousta ja kuluja. Elämä on.) Haasteessa puhutaan yksityiskohdista, joten koko talon kuvaaminen ei taida ihan mahtua tehtävänannon raameihin.
 
Katselin kameralta kuvia ja mietin, että mitä yksityiskohtia täältä sirkkeleiden keskeltä voisi esille nostaa. (Kesken kirjoittamisen käytiin rakentajan kanssa tyhjentämässä terassia rakennusromusta, jotta talvelle pystyy lapiomaan lumet pois ilman puupinoihin törmäilyä. Sitten sormet jäässä takaisin koneen ääreen miettimään...että niin se meidän arjen luksus... Luksusta on, kun saa jonkun tuollaisen keskeneräisen homman valmiiksi.) Mutta tässä kolme nostoa, jotka tulivat mieleen tässä keskeneräisen kodin kaaoksessa:

1) Olen kuullut, että lattialistat jäävät usein rakennusprojekteissa laittamatta, meillä ne on kyllä laitettu niihin huoneisiin, jotka ovat valmiita. Arjen luksusta.
2) Taloon tehtiin yksi sisustukseen liittyvä sijoitus eli kristallikattokruunu, ja eikö luksukseen aina liity se ajatus, että vähemmälläkin ois pärjätty, mut kun haluttiin tämä. Materiaalista luksusta.
3) Kyllähän kotona asuvat tyypit tekee sen, että joka aamu on hyvä herätä uuteen päivään - on siinä kodissa 20 tai 200 neliötä. Elämän luksusta.

Koti on vielä kesken, mutta valmiissa huoneissa on myös listat paikallaan.

Aitoon kristallikruunuun satsaaminen on varmasti sitä luksus-osastoa. Näyttäviä kristallikruunuja katsoimme jo ennen talon rakentamisen aloittamista ja se oli ns. sellainen meidän juttu, että luksus saa tulla kristalleina luoksemme.
Kotona asuu huipputyypit, joiden kanssa rauhoittuu kodin ulkopuolisista kiireistä.

P.S. Olisi ollut ihana kuvata sohvan nurkkaa (mutta sohva on varastoituna), kynttilöiden valoa (ei ole mitään paikkoja kynttilöille), kauniita tiloja (mutta kaikkialla on raksatavaraa), mun omaa huonetta (se on ihan kesken) .... asuminen ei ole nyt luksusta, vaan enemmänkin hyvinkin elämä on-tyyppistä arkea.

Tämän haasteen voi kuka tahansa bloggari napata ja osallistua 500 e kylpyläloman arvontaan. Tee postaus tästä aiheesta, liitä siihen Lambi-banneri ja lähetä postauksen jälkeen yhteystietosi osoitteeseen lambinblogihaaste@gmail.com.

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDXopbsf0gRk9THpOksWvmy91HdMgbwtrcv8P5mlig6scIxi7gorDx6g-cni_sJAxLZC3LOzafLhVrprASnLqq2A2bqhiHF2fj9w8S4J9L9ev9XC5YZD-kw34oyICnsn_pzWaWvBP8rrvE/s1600/Lambi_Deluxe_blogihaastebadge.jpg