Olen käynyt jo kaksi kertaa potkunyrkkeilyssä. Ensimmäisellä kerralla en kokenut samanlaista äkkirakastumista kuin potkimisharrastuksen aloittaneen Bodycombatin kanssa, mutta riittävä tunneside heräsi kuitenkin, jotta saavuin tatamille toistamiseen.
Eilen sitten harjoitukset antoivat jo parempaa osviittaa tulevasta ja kaksi ilmaista kertaa käytettyäni olen valmis maksamaan kahden kuukauden treenimaksun. Treenamisessa ei tarvita alkuun sen kummempia varusteita, mutta omat nyrkkeilyhanskat ovat toivottavat. Salilla on toki hanskoja, mutta niissä ovat olleet sadat ja sadat kädet hikoilemassa ennen omiani. Omat hanskat siis hankintaan.
Tunnin jälkeen katselin Kamppailukeskuksen hanskavalikoimia ja kokeilin eri kokoja. En vain pystynyt tekemään valintaa mustien ja vaaleanpunaisten välillä. Mustat ovat tyylikkäät, ajattomat ja sopivat kaikkien treenivaatteiden kanssa. Vaaleanpunaiset ovat ensinäkemältä hauskat ja puoleensavetävät, mutta toki eriparia kaikkien omistamieni treenivaatteiden kanssa sekä mielestäni monella tapaa epäkorrektit.
Jaoin tätä fashion-dilemaa kotona ja mieheni herätti kysymyksen "Onko vaaleanpunaisilla hanskoilla lyöminen sitten jotenkin humaanimpaa?" Kyllä varmasti on.
Luulen, että Carrie ostaisi ne vaaleanpunaiset ja luulen, että minä teen samoin. Aikuisen naisen pitäisi kerätä vaatekaappiin vain toisiinsa sopivia vaatteita, eikä yhtään sekoittua mihinkään pinkkiin, mutta ehkä nyrkkeilyhanskat voidaan laskea asusteihin. Asusteillahan saa leikitellä aikuisenakin.
Post Scriptum: Sama mustan ja pinkin välinen valinta tulee Triumphin tämän talven vanhanmaailmanmallisten alushousujen välillä. Mitä kauneimmat ja samalla kasaavat 30+-kehoa kasaan ihan huomaamattaan. Tätä olemme odottaneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista. Ilahduin!