Parempaa, parempaa.

Tulin vain kertomaan, että tämä viikko on alkanut selkeästi paremmin kuin moni muu viikko viimeisen kuukauden aikana. Hyvä saada fiilikset kohollensa ennen loskakelejä.

Eilen aloitin 12 viikon juoksuohjelman. Ensimmäisen viikon ensimmäinen lenkki (juoksulenkki, ei makkara) siis suoritettuna. Ohjelma on aika randomisti netistä löytynyt 12 viikossa 4,5 tunnin maratonkuntoon-ohjelma. En mä kolmen kuukauden päästä mitään maratonia juokse (tai mistä sitä tietää...), mutta vähän haastetta voi näin syksylläkin pitää yllä juoksussa. Seuraava maraton on siis siellä Tukholmassa 2.6.2012. Tuntuu kaukaiselta, mutta ei rakkaat lukijat enää kauaa, kun itkustan täällä, että en oo treenannut tarpeeksi jne. Tiedätte kyllä.

Syksyllä innostuu katsomaan tarkemmin vaatteita, joita päällään kantaa ja on ihmismäisempi olo siisteissä vaatteissa. Piristää omalla tavallaan sekin. Hiukset on niin kaameassa tilassa, mutta kampaaja on vasta parin viikon perästä. Sinnitellään siis. Oma kampaajani saisi jo tulla pois vauvalomiltaan pitämään huolta mun hiuksista. Onneksi on syksy ja hiukset voi ulkona peittää mun Costo-hatulla. Syksyllä saa ulkoiluttaa sellaisia lempivaatteita, joita kesällä ei voinut.

Loma alkaa ensi viikolla. Viikon loma. Aika yes. Kalenterissakin on jotain muuta kuin vain tyhjää, loma ja töitä. Ystäviä, kulttuuria, reissuja, liikuntaa. Pitää siellä kalenterissa olla tyhjääkin, muuten ei jaksa.

Kuvat on edellisten vuosien syksyiltä. Syksyllä on kiva myös kuvata. Pitää yrittää muistaa ilahduttaa itseään kameran kanssa touhuilulla. Valokuvausta olisi mukava opiskella. Kallista on se, mutta ois se varmaan aika lystiäkin.

Vaatekaapin siivousta on aloitettu, esseiden aloittamista on suunniteltu ja imurin ostoa on harkittu. Niistähän se ilo tähän elämään piti löytää. Saas nähdä. Eiköhän me tästä syksystä taas selvitä, vai mitä luulette?
Kyllä mä luulen. Nautitaan elämästä! (eikä odoteta vaan kevättä, paitsi ehkä ihan vähän...)