6. huhtikuuta 2011

Illan piristykseksi luetaan rakkausruno juoksulle

Tänä iltana lunta tuiskuttaen satoi,
auto ojaan ajoi.
Nähnyt tietä ei,
kun lumidyynit sen näkyvistä vei.
Tuuli viuhuten tuiversi,
lumi juoksijan kasvoja piiskasi.
Pisteli, sattui.
Mutta juoksija vain hymyili läpi irvistyksen,
koska tunsi sydämessään juoksemisen rakkauden.
Matkaansa jatkoi keskellä autotietä,
vaikka meinasi tuuli mukanaan viedä.
Mortal Kombat mukana soi,
se mahtavan fiiliksen loi.
Taistelumieltä toi. Ugh.
Tämä on todellista juoksurakkautta.

-Anette Holländer


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista. Ilahduin!