Oma maa mansikka, muu maa mustikka

Viikon sisään on tullut hengattua tavallistakin enemmän Lahden sataman alueella.  Ollaan fiilistelty siellä miesten kanssa ja olen itsekseni käynyt siellä juoksemassa. Tunnelma on loistava. Ihmiset harratavat liikuntaa: juoksua, kävelyä, heittävät frisbeetä, pallottelevat, ravintolaivat sekä kahvilat ovat auki ja rannoille rakennetut asunnot tuovat lomakylämaista tunnelmaa. Käynti satamassa muuttaa normaalin arki-illan vapaapäiväksi.

Yhtenä iltana olin paikalla auringonlaskun aikaan. Niemen kärjessä ei näy kuin Vesijärvi ja sen taakse laskeutuva aurinko. Se oli todella upea. En tiedä, kuinka monta lahtelaista on käynyt katsomassa tämän näyn. Haaveet siirtyvät näin keväällä Välimerelle ja siellä kaikki pitävät huolta, että nähdään upea auringonlasku ja Thaikuissakin sen on varmasti nähnyt jo puolet suomalaisista. Mites Lahdessa? Omassa kotikaupungissasi?

Monta kertaa unohtuu se fakta, että mansikka on aika makea marja. Mä unohdan sen ainakin tosi taitavasti ja matkalaukku huutaa aina uuden kohteen nimeä.

JK. Kohta saadaan marjapiirakkaakin. Jimin kanssa löydettiin aamulla mustikka, puolukka ja metsämansikka täydessä touhussa muokkautumassa varvusta elintarvikkeeksi.