Toisesta Maailmansodasta tulee aina mieleen Puola ja Puolasta Toinen Maailmansota. Surullista sinänsä. Edellisellä reissulla vierailin siinä kuuluisimmassa (?) WWII-kohteessa eli Auswitschissa sekä sen lähellä sijaitsevassa Birkenaun keskitysleirillä. Keskitysleirit ovat kaikille avoimia, maksuttomia kohteita, joiden tarkoituksena on kertoa ihmisille näistä toisen maailmansodan tapahtumista, jotta ne eivät enää koskaan toistuisi. On kyseessä isompi tai pienempi kohde, niin ne herättävät (liian) suuria ajatuksia ja paljon kysymyksiä ihmisyydestä. Minulla rupeaa ensimmäiseksi pyörimään päässä ne ihmiset, jotka työskentelivät näillä leireillä tappamassa ja muuten katsomassa uhrien tuskaa. On vaikea ymmärtää, että heillä ei ollut muuta vaihtoehtoa. Ostin lentokentältä aiheesta kirjan, jota olen jo aloitellut. Katsotaan avaako se tilannetta. Sekä tällä reissulla, että edellisellä reissulla kuvasin leireillä paljon ja se kuvaaminen tuntuu ihan hyväksyttävältä - kunnes tullaan niiden uunien luokse, joissa on ihmisenkokoiset leivinlapiot. Reissujen välissä oli vuosia, mutta silti molemmilla kerroilla kaikki toiminta loppui niiden uunien äärellä. Niistä ei tarvitse valokuvaa, ne muistaa kyllä.
Reissusta tultuani kuulin heti, että Oulussa oli ammuttu maahanmuuttaja. Seuraavana päivänä perussuomalainen kunnanvaltuutettu halusi antaa ampujalle mitalin hänen teostaan. Tuntui todella pahalta. Emme mitään opi.
Tällä reissulla vierailtiin siis Majdanekin keskitysleirillä ja Rotundan "erottelukeskuksessa". Keskuksella tarkoitan paikkaa, jossa eroteltiin ihmiset niihin, jotka ammuttiin siihen ja niihin, jotka lähtivät junilla keskitysleireille.
Lublinin kaupungin laidalla sijaitsee Majdanekin keskitysleiri. Lähimmät asuintalot ovat kivenheiton päässä.
Olimme siellä lähes ainoat vieraat ja turistiaikaan siellä on enemmänkin museollista nähtävää. Kaikki ei siis ollut auki, mutta ihan riittävästi kuitenkin, että blondikin ymmärsi tilanteen laadun. Infotauluja on ja ne ovat myös englanniksi, jotta saa tunteen rinnalle faktaa.
Rotunda (nimi tulee kohteen pyöreästä muodosta) sijaitsee Zamoschin kaupungissa, lähellä Ukrainan rajaa. Rotunda on vanha linnoitus, jonka natsit valtasivat omalle toiminnalleen "lajitteluun". Junarata kulkee vieressä, joten ihmiset oli helppo siirtää eteenpäin. Suuri osa kuitenkin ammuttiin ilman sen kummempia kuljetuksia. Noin 110 000 ihmistä, joista 30 000 lapsia, kulki Rotundan kautta suoraan ammuttavaksi tai leireille kuolemaan. Meidän vieraillessa Rotundan tiilirakennus oli kerännyt talven kylmyyden itseensä ja oli kuin jääkaappi. Oliko kylmempi ulkoisesti vai sisäisesti? Rakennuksessa oli museollista aineistoa sekä kertomuksia kuvineen WWII-ajan toiminnasta. Omaiset olivat myös tuoneet sinne paljon muistolaattoja sekä kuvia. Muistoksi oli tuotu myös isompia patsaita erilaisten ryhmien, mm. niiden 30 000 lapsen, muistoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista. Ilahduin!