Vielä viimeiset puristukset Dubaista

Loma oli oikein onnistunut ja parasta oli tietysti lämpö. Tällaisen talven jälkeen aurinkoloma oli todellakin tarpeen. Paljon oli nähtävää ja ihmeteltävää. Turistijuttuja voi lueskella eri nettisivuistolta, joten jätetään ne vähemmälle ja kirjoittelen vain joitakin reissusta käteen jääneitä ajatuksia.

Näin Naistenpäivänä naisten asema nousee puheisiin. Reissussa se myös mietitytti. Paikalliset naiset, muslimit, pukeutuivat erilaisiin huntuversioihin. Osalla oli vain huntu peittämässä pään, toisilla koko vartalon peittävä musta hijab/burkha (en ole varma mikä on oikea nimitys), osalla myös kasvot peitettynä ja toisilla kasvot esillä. En jaksa pohtia sitä, kuka halusi itse pukeutua niin ja kuka oli pakotettu ja kuka mitäkin....mutta miten mielenkiintoisia he ovatkaan. Tekisi mieli vain tuijottaa heidän tekemisiään. Samalla tavalla oli tietysti myös vastaavasti pukeutuneita miehiä. Miehillä ei toki kasvot ole peitettynä ja he pukeutuivat valkoisiin. Kuulostaa ehkä hölmöltä, mutta on niin hassua seurata heidän elävän sellaista elämää kuin mekin (siis ne, jotka ei ole törkeän rikkaita). Perheineen pyörivät ostarilla, käyvät kahvilassa ja hampurilaisella, puhuvat iPhoneensa tai Nokiaan, käyvät ruokakaupassa jne. En koe eläneeni varsinaisesti pussissa elämääni, mutta silti sen kaiken näkeminen oli erilaista.

Dubaissahan on rahaa, sitä todellakin on. Autot ovat sitä luokkaa, että niiden hinnalla saisi pari meidän kaksiota. Valtavissa kauppakeskuksissa on Fashion streetit, joiden kaupparivit ovat kuin Ellen (US/UK version) parikymmentä ensimmäistä aukeamaa. Maailman huippumerkit ovat siis esillä ja niissä todellakin tehdään ostoksia. Louis Vuittonin ruskea paperikassi oli ihan perusostoskassi ja kaikki muut merkit siinä ohessa. Merkkilaukut kuuluvat katukuvaan. Eräällä miehellä oli tämä perinteinen asu Louis Vuittonin logoilla! Myös naisten asut näyttävät kaukaa kaikki samalta, mutta ne eivät todellakaan ole. Osassa on upeita kirjailuja ja kyllähän myös kankaat laskeutuvat eri tavalla materiaalista riippuen.

Tuliko sitten törmäyksiä naisasioissa? No, vähän.

Ainoat kunnon Samanthat löi päälle linja-autossa. Oltiin ihan paikallisbussissa. Niissä naiset istuu edessä ja sitten on sellainen puomi, sen puomin taakse menee sitten miehet. Mä en halunnut jäädä sinne naisten puolelle. Bussi oli myös niin tyhjä, että kaikille oli tilaa. Matkan edetessä bussi täyttyi. Kaikki miehet ei enää mahtuneet istumaan. Mä istuin siis mieheni vieressä. Sain pahoja katseita. Kerroin niille suomeksi mitä mä siitä kaikesta ajattelen. Yksi niistä miehistä oli tummaihoinen.

Eräänä aamuna lähdettiin taas linja-autolla, mutta nyt bussilla Abu Dhabiin. Linja-autoasemalla olin menossa lippuluukulle, kun virkailija näytti menemään toiselle luukulle. Siinä oli lappu, että se oli vain naisille.

Osallistuin tosiaan pienimuotoiseen juoksutapahtumaan. Sain paljon kannustusta ja maaliin tullessa järjestäjät hurrasivat. Maalin jälkeen oli tarjolla kaikenlaista juomaa. Yksi järjestäjä ystävällisesti neuvoi, että minun pitää naisena mennä ihan viimeiselle tiskille hakemaan juomani.

Kerran menimme kiireellä metroon. Ystävällinen kanssamatkustaja huomautti miehelleni, että olimme tulleet vain naisille tarkoitettuun osastoon. Vaihdoimme osastoa, molemmat.

Hotellissa ja muuallakin aina tervehdittiin ensisijaisesti miestäni "sir". Minullekin oltiin toki todella ystävällisiä. Joka paikassa "mam" ja "sir". Siitä päästäänkin seuraavaan ajatuksen ansaitsevaan asiaan. Palvelusektori on Dubaissa täysin intialaisten, pakistanilaisten ja aasialaisten hallinnassa. Tämähän on se hankala kysymys, että onko "ulkopuolisen" mielestä pahempaa tulla pienellä palkalla rikkaaseen maahan palvelemaan vai jäädä omaan maahansa todelliseen köyhyyteen ja pitääkö toimintaa kannattaa vai vastustaa. Dubai on tunnetusti myös saman työvoiman rakentama ja edelleen he siellä painavat pitkää päivää. En ole koskaan käynyt Thaimaassa, mutta minulle tulee aina oudot fiilikset suomalaisten kehuessa siellä saatua palvelua, kohteliaisuutta ja jatkuvaa hymyilyä. Sama outous valtasi itseni aina välillä Dubaissakin. Onko heillä mitään muuta mahdollisuutta? Viimeisenä aamuna brunssilla (joka oli kyllä todella ruokaisa) pyysin heti kahvia ja minulle sanottiin, että se tarjoillaan vasta ruokailun jälkeen jälkiruoan kanssa. Yes, vihdoinkin asia ei tapahdu kuten haluan.

Dubaissa oletetaan hallitsijoiden (joiden kuvia on joka paikassa) pitäneen omistaan myös huolta ja ainakaan toistaiseksi siellä kansa ei ole nähnyt tarvetta lähteä kaduille. Lähimmät hässäkät ovat olleet naapurimaassa Omanissa.

Kevyempää asiaa vielä vaatteista. Jos Dubaihin lähtee johonkin rantahotelliin ja siellä touhuilee, niin sopii pukeutua kuten parhaaksi näkee. Metrossa, keskustan kauppakeskuksissa sekä muilla keskustan alueilla on oikeasti hyvä peittää polvet sekä olkapäät. Silloin ei tarvitse miettiä itseään. Länsimaista pukeutumista näkyy paljon, koska kulttuurien kirjo on valtava. Länsimaisestikin pukeutuneet kuitenkin kunnioittavat näitä sääntöjä. Yksittäiset paljaat olkapäät kyllä kiinnittävät huomiota ostoskeskuksissa. Ainakin Dubai Marinan alueella oli todella länsimaista pukeutumista myös kahviloissa ja kaupoissa. Siellä oli eurooppalainen tunnelma. Juoksureiteillä puistojen yhteydessä juostiin hihattomissa sekä paikalliset huivit päässä. Ylipäänsä siisti ja asiallinen pukeutuminen antaa varmemman tunteen kulkea.

Arvostan kyllä heidän kulttuuriaan ja siinä on paljon hyvää. Ei tämä länsimainen menokaan aina ihan kauneinta ole. Pukeutumisen lisäksi turistille kulttuurista näkyy myös muun muassa rukouskutsut, jotka kaikuvat myös kauppakeskuksista.

Suosittelen kyllä Dubaita kaikille. Mielenkiintoinen kohde.