Tärkeät hetket on muistettava etu- ja jälkikäteen.

Mä haluan edelleen, että mulla on paperikalenteri. Ei mitään puhelinkalentereita. Kalenterin pitää olla mieluinen ja aina yhtä ihana ottaa esiin. Ei voi olla mikään mainoskalenteri tai ammattiyhdistyshärpäke.

Kalenteri toimii myös päiväkirjana ja tällä kertaa viron kielen opettajana. Säästän kaikki kalenterit ja pari viimeistä on kirjahyllyssä. Lukisko klassikon vai vanhaa kalenteria?

Kaksi viimeistä vuotta käytin Paperblanksin kalentereita, mutta tämän vuoden kalenterin ostin jo syyslomalla Haapsalusta. Se oli juuri tullut painosta.

Kalenteri on ihanan rauhallinen ja sinne voi kirjata stressijuttujakin, jotka muuttuvat kalenterin ilmapiirissä tasapainoisemmiksi ja mieli rauhoittuu. Uskon näin. Ehkä.

Kalenteri on ostettu Epp Maria Galeriista ja on hänen omaa tuotantoaan.