Mun mielestä pekoni on aina ollut yksi oudoimmista asioista mitä ihmiset syö. Syövät siis siihen malliin, että sitä löytyy aina kaupasta ja varmaan useampaakin merkkiä. (Erikseen on sitten kaikki ne oudot asiat, joita syödään telkkarissa rahavoitto silmissä kiiluen.) Olen kuitenkin itseni kanssa käynyt ajoittain sellaista keskustelua, että jos niitä eläimiä ravinnokseen käyttää, niin sitten pitäisi olla itsessä edes sen verran naista, että syö kaikkea siitä elukasta - ei vaan itselle sopivia osia itselle sopivassa muodossa. (Käydään tätä oppipolkua nyt jonkun matkaa eteenpäin ennen sitä metsästyskortin hankkimista.)
Internet toikin sitten minulle heti mahdollisuuden avata mieltäni, kun uudeksi avokadopastaksi tituleerattu karitsaloota astui kuvioihin erinäisilläkin foorumeilla. Kaupan kautta keittiöön.
Kyse on siis Alexander ja Hanna Gullichsenin reseptistä mallia tämä:
Karitsaloota (ohje on kuudelle, 2 ihmistä söi tästä useamman päivän siis)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
400 g kaltattuja (säilyke)tomaatteja
pari timjaminoksaa
400 g
mustapippuria
1 lasi punaviiniä
400 g
voita
Kuori ja hienonna sipulit. Suikaloi pekoni, pilko tomaatit ja hienonna timjami. Paista pekonit pannulla, ja siirrä ne lautaselle odottamaan. Kuullota sipulit pannulle jääneessä rasvassa. Lisää jauheliha pannulle ja paista, kunnes se on ruskistunut. Lisää pannulle paistettu pekoni, pippuri, timjami ja viini, kiehauta. Lisää tomaatit ja kiehauta uudelleen. Tarkista maku. Seos saa olla tiiviin makuinen ja melko suolainen, sillä raaka makaroni imee osan mauista uunissa. Lisää seokseen raa’at makaronit ja siirrä koko komeus voideltuun vuokaan. Vuole päälle
Maukas pöperöhän siitä tuli, mutta en usko muuttuvan meillä arkiruoaksi. Ainakaan toistaiseksi. Vielä jäi mieli kapeaksi pekonin suhteen.