Herkullinen + terveellinen + helppo = keksi.

Ehkä olette kuulleet aamupalakeksi-mainoksen, ai aamusek....eiku keksiä.

Mä en ole koskaan ollut niin kiireinen, että olisin kaivannut tämmöistä aamupalakeksi-tuotetta ja eihän me nyt sellaista vehnä-sokeri-e-aine-keksiä syötäiskään edes kiireessä. Eihän?

Mut nyt olen kääntänyt takkini aamukeksi-asioissa. Joka aamu pitäisi olla aikaa aamukeksille tai myöhäinen aamupala iltapäivästä, kunhan aamukeksi ei jää välistä.

Tässä on ohje, laittakaahan uuni lämpimään jo heti 200 asteeseen, niin pääsette heti hommiin.

2 mahdollisimman tummaa banaania
1,5 dl kaurahiutaleita (tarvittaessa glut.)

Surraa ainekset sekaisin tai painele banaanit haarukalla muussiksi ja sekoita kaurahiutaleet käsin sekaan.

Tämän jälkeen sekoita varovaisemmin joukkoon haluamasi mauste tai täyte.

Minä maistoin kuivatusta granaattiomenasta tehdyllä jauholla ja vadelmilla.

Lusikalla sitten vain nököjä leivinpaperille ja muotoile. Kymmenisen minuuttia uunissa.

Täyteideoita ja alkuperäinen resepti löytyy täältä.

Hasselpähkinä-tattariuunipuuro.

Olen vuosikymmeniä luullut, että en pidä uunipuuroista. (Tarhaikäisenä en pitänyt, joten en voi pitää aikuisenakaan.) Joulun alla opettelin tekemään riisipuuron uunissa ja sehän onkin tosi hyvää. (Kaikki kiva on aina siellä comfort zonen toisella puolen.)

Uunipuuro on myös kätevä aamupalaruoka, jonka voi laittaa uuniin aamukoiralenkin ajaksi ja helppo lämmittää tulevien päivien nälänselättäjäksi.

Aina ei voi kuitenkaan syödä riisipuuroa ja vaihteluksi etsin tattaripuuroreseptiä. Chocochill-blogi ei petä koskaan ja sieltä löytyi tämä tattariuunipuuro.

3,5dl kokonaisia tattarisuurimoita
1l hasselpähkinä-riisimaitoa
1tl kardemummaa
0,5tl suolaa
2tl rypsiöljyä

Kuumenna uuni 200c, huuhtele suurimot ensin kuumalla, sitten kylmällä vedellä. Laita suurimot uunivuokaan, kuumenna hasselpähkinä-riisimaito ja lisää se vuokaan kardemumman, suolan ja rypsiöljyn kanssa. (Minulle on tällä viikolla kerrottu, että rypsiöljy sekoittaa ihmisen luontaisen omegatasapainon, joten muukin rasva käynee, jos ruokafilosofiaasi ei rypsi käy.) Puuro on uunissa noin 50 minuuttia tai kunnes neste on imeytynyt ja suurimot pehmentyneet. Anna puuron vetäytyä ennen tarjoilua.

Resepti: www.chochili.net

Mustikat ja jogurtit vielä kylkeen ja herkutelemaan. Omenasose sopisi varmasti hyvin tämän puuron kanssa ja erilaiset marjat toki. Jos et laita maitopohjaista jogurttia, niin tämä on vegaaninen annos.

Värikäs perunasalaatti

Tässä hyvä ja helposti muunneltava perunasalaattiresepti. Kuitenkin hiukan kaikki keventelee salaa tai avoimesti tammikuussa. Sokeritonkin on, kun jättää kastikkeestakin sokerin pois. Ajatelkaa, että tämmöisessä salaatissakin on sokeria. Niin, salaatissa. *hymy*

Tää annos on 12:toista, mutta salaatti säilyy useamman päivän jääkaapissa ja viimeisen annoksen laitoin mikron kautta. Olikin yht´äkkiä lämmin ruoka. Juhlistin blogin 4-vuotispäivää. *hymy*

 

1 kg perunoita

2 rkl öljyä

1 rkl vettä

1 rkl valkoviinietikkaa

1/2 tl suolaa

mustapippuria

1 (80 g) punasipuli

3-4 (n. 60 g) kevätsipulia

250 g retiisejä

1/2 dl tilliä / laitoin kuivatettua

150 g kurkkua 

1 rs (250 g) pieniä tomaatteja

 

Kastike

2 dl kermaviiliä

1 rkl valkoviinietikkaa

suolaa

1/2 tl sokeria

1/2 dl tilliä hienonnettuna / laitoin kuivatettua

1/2 (n. 70 g) punaista paprikaa 

• 1. Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä ja jäähdytä. Kuori ja leikkaa perunat pieniksi lohkoiksi. Vatkaa öljy, vesi, viinietikka sekä suola ja pippuri sekaisin ja sekoita hyvin perunoiden joukkoon. Peitä ja anna maustua kylmässä muutama tunti, mielellään yli yön.
• 2. Kuori ja halkaise punasipuli. Leikkaa puolikkaat lehdenohuiksi viipaleiksi ja hajota ne suikaleiksi. Leikkaa kevätsipulit ohuiksi renkaiksi.
• 3. Pese retiisit, poista kannat ja leikkaa pieniksi lohkoiksi. Hienonna tilli. Säästä puolet tillistä kastiketta varten ja sekoita loput sipuleiden ja retiisilohkojen kanssa perunoiden joukkoon. Lusikoi salaatti kulhoon tai laakealle vadille.
• 4. Halkaise kurkku ja leikkaa viipaleiksi. Halkaise huuhdotut tomaatit. Koristele salaatti kurkkuviipaleilla ja tomaateilla.
• 5. Mausta kermaviili viinietikalla, suolalla ja sokerilla. Sekoita joukkoon tilli. Hienonna puhdistettu paprika ja sekoita silppu kastikkeeseen. Levitä kastike raidoiksi salaatin päälle. 
• Lähde: www.k-ruoka.fi
•  

Sokeriaddikti ruokapöydässä.

Se, että ihminen päättää olla syömättä karkkia, suklaata, jäätelöä, pullaa, keksiä, pirtelöä, kakkua, piirakkaa, energiapatukoita, viinaa, sitä itseään eli sokeria, limpparia ja kaikkea sitä teollista sokeria mitä herkkuhyllyillä myydäänkin - niin sehän on vasta hyvä alku.

(välipointti: tässä ei nyt puhuta laihduttamisesta, vaan sokeriaddiktina olosta)

Sokeria on kaikkialla.
 
Löysin kirjastosta ihan sattumalta Sokeripommi - eroon sokeririippuvuudesta (Jonsson & Nordström) kirjan heti muutama päivä sen jälkeen, kun töissä olimme sopineet sokerittomuudesta ainakin työpaikalla tammikuun ajan. Herkkujen työpaikalla rahtaaminen oli taas lähtenyt ns. käsistä. Stoppi oli ihan hyvä ajatus siis. Itselläni tässä vielä sitten tämä "miksi syön gluteenittomasti, jos en hallinnoi sokerin käyttöäni" - ajatus vielä kuukausi kuukaudelta korostunut, joten olin niin valmis tähän sokerittomaan tammikuuhun.

Niin, olen siis lukenut noin puolet tuosta kirjasta ja oppinut, että sokeriaddikti tarvitsee todellisen intervention sokeriin ja totaalisokerittomuus pitäisi jatkua kolmen kuukauden ajan - ja todellakin sokeri pitää saada pois myös ruokapöydästä. Sen jälkeen voisi olla hyvällä tsäkällä kuivilla. Sokeriaddiktio on vain samaa sarjaa huume- ja alkoholiriippuvuuden kanssa - että kun sen on kerran itselleen hankkinut, niin se seuraa mukana loppuelämän. Ou jee.

Kolme kuukautta ilman sokeria. Ok. Ehkä jollakin ihan uskomattomalla mielenvarmuudella voisin olla kolme kuukautta ilman tämän tekstin ensimmäisen kappaleen herkkuja. MUTTA kun tässä ei olekaan kyse vain herkuista, vaan ihan se päivittäinen ruoka, jota nautitaan kotona, työpaikan lounasravintolassa, iltaravintolassa, hamppariravintolassa, kaverin kotona, sukujuhlissa, matkalla ollessa tai ihan missä vaan, jossa ruokaa ei ole tehnyt kuivilla hetkellisesti oleva sokeriaddikti - niin siinä on sokeria. Kirjan lopussa on lista asioista, joita tulee välttää ja sekin toki vain esimerkin omainen, niin voi pojat! Ei ihan joka kauppareissulla ehdi sitä listaa kyllä tarkistamaan. (Olen kunnon sokeriaddikti, kun lähden kieltämisen kanssa asiaa kohden.) Kirjassa nimittäin on MYÖS lista, jossa esimerkin omaisesti kerrotaan mitä sieltä kaupasta voisi mukaansa ostaa.

Mä aioin miettiä asiaa kaupassa ja ruokapöydässä ollessani ja antaa tälle asialle mahdollisuutta, koska mä tätä kuitenkin haluan. En ainakaan syö ketsuppia. Tuijottelin kiellettyjen aineiden listaa tässä aamulla ja ensiksi ohitin listan, johon oli kerätty varottavat jalostetut hiilihydraatit. Nehän mä olen jo sisäistänyt, ei tartte niitä tankata mieleeni. Mä varon niitä jo. Sitten tajusin ja sanoin itselleni,

puolitoista vuotta sitten sä oisit syönyt tuolta listalta kaikkea ja nyt et syö noista kuin ihan muutamia.

Toivo heräsi.

Hyvä minä.

Tiikerikakku (glut. ja lakt. tai ihan perus)

En edellenkään leivo usein, mutta tämä gluteeniton elämä on innostanut minua leipomaan enemmän kuin aikaisemmin. Nyt oli ensimmäinen gluteeniton tiikerikakku, josta tuli vahingossa myös laktoositon. Tämän voi tehdä erikoisruokavalioille sopivana tai ihan normina vehnää ja maitoa sisältäen.

Taikina

200g voita
1,5 dl sokeria
3 munaa
3 dl gluteenitonta jauhoa (vaaleeta, hienoa) tai vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
2tl leivinjauhetta

Tummaa raitaa varten

1-2 rkl raakasuklaajauhoa tai kaakaojauhetta
3-4 rkl kermaa, maitoa, soijamaitoa tms.

Vatkaa voi ja sokeri, lisää munat yksitellen ja vatkaile. Sekoita kuivat keskenään ja sekoita hiljakseen taikinaan. Tummaa raitaa varten ota desin verran taikinaa ja sekoita siihen raakasuklaa/kaakaio ja maito/soija tms. Sitten kakkuvuokaan vaalea kerros - tumma kerros - vaalea kerros. Uuni pariin sataan asteeseen ja paista noin 45 minuuttia. Kannattaa tsekkailla, että ei rupea palamaan.

Alkuperäinen ohje on otettu vesiperhonen.blogspot.fi - blogista.

Itse siis vaihdoin kaakaon raakasuklaajauhoon ja kerman soijamaitoon.

Ensi kerralla kokeilen laittaa vaaleaan taikinaan sitruunaa.

Raita oli toisella puolella kakkua paksu ja toisella näinkin kapea.

Makea piirakka - kananmunaton, tarvittaessa gluteeniton ja tarvittaessa laktoositon.

Tänään hain metsästä kesän ensimmäiset mustikat. Ei ihan koko piirakkaa saanut mustikoilla tehtyä, mutta täytettä jatkettiin sitten omenoilla.

Tässä on helppoakin helpompi piirakkaohje, joka on muunneltavissa monenlaisille syöjille.

6- 8 palaa
 

2dl piimää (tarvittaessa laktoositon)

3dl Fin mix hieno jauhoseosta tai normivehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1-2dl sokeria oman maun tai piirakan käytön mukaan

Täytteeksi:

 Erilaisia marjoja tai hedelmiä

Yhdistä kaikki ainekset sekasin kunnolla ja kaada seos voideltuun 17-20 senttiä halkaisiljaltaan olevaan piirakkavuokaan tai valurauta pannuun, lusikoi päälle marjoja/hedelmiä/sokeria/kanelia ja  paista 200 asteessa 25-35 minuuttia.

Nauti piimälasillisen seuraksi. 

Resepti poimittu: http://laaxojnas.blogspot.fi

Kotitekoista lakritsinami-namia.

Viime syksynä päätin olennaisesti vähentää, melkeinpä lopettaa gluteiinin syömisen. Olin ajatusta pyöritellyt päässäni jo pitkään sekä roikkunut verkossa asian ympärillä. Autoimmuunitaudit ja viljat pyörivät ahkerasti hakupalveluissa. Isoimmat ongelmat ruokavaliomuutokseen kiteytyivät lakritsiin ja korvapuusteihin. Ajatus elämästä ilman näitä herkkuja tuntui pimeältä ja raskaalta.

No, olen mä nyt kuitenkin pärjäillyt ilmankin. Suklaalla voi korvata monenlaiset puutostilat elämässä.

Talvella löysin kuitenkin tuotteen nimeltä lakritsijauhe. Sitähän oli saatava kaappiin ja kokeilevaan keittiöön.

Toistaiseksi helpoin tapa käyttää lakritsijauhetta on itselleni ollut raaka lakritsitoffee.

Raaka lakritsatoffee (n. 25 pientä namia)

n. 2 dl pehmeitä taateleita
n. 0,4 dl sulatettua kookosöljyä
n. 0,7 dl manteleita/mantelijauhoa (manteleita blenderiin, niin sinulla on jauhoa)
2-4 tl lakritsijuurijauhetta
(plus jonkin verran pinnalle siroteltavaksi)
suolaa





Kaikki aineet sekaisin blenderissä. Taputtele massa pakastuksen kestävään rasiaan. Muutama tunti pakkasessa ja sen jälkeen voit leikata massasta kuutioita tarjolle. Itselläni massa on aina/useimmiten sellaista, että namit menee pyörittelyhommiksi ja niistä tulee palleroita. Sitten lakritsijauhetta ripotellen päälle tai pyöräytellen lautasella. Kaikki käy. Tässä kohtaan ohjetta toffeen voi laittaa ääntä kohden, mutta lakritsaisen maun kannalta suosittelen laittamaan namit vielä jääkaappiin. Maku paranee/syvenee ajan kuluessa. Säilytys kylmässä tai mahassa.

Reseptin olen poiminut syotava.blogspot.fi - blogista, joka on ruokataivaani.
Kuva on lainassa serkkuni Sarin  Here I go again - blogista. Pallerot ovat tuossa etualalla ylähyllyllä kuvattuna meillä toukokuussa. Pakkosyötin raakaherkkuja sukulaisille, jotka kerääntyivät meille brunssaamaan nyyttärihengessä.

Hernerisotto Nigella Lawsonin tapaan.

Hernerisotto voi kuulostaa aikasen pliisulta, mutta tämä ei sitä ole. Maku korvaa puuttuvan ulkonäön. Rakentajakin tykkää. Tätä tullaan syömään meillä kyllästymiseen asti. Ohje voi ekaksi näyttää siltä, että siinä on liian monta vaihetta arkiruoaksi, mutta ei siinä ole. Riisin keittelyn ohessa voi puuhailla jotain muita keittiöhommia ja keitellä rauhassa koko litra kasvislientä sekaan (vaikka tuntuisi, että riisi olisi valmis jo puolen litran jälkeen.)

Kahden hengen annos

40g voita (about)
200g  pakasteherneitä
1 litra kasvislientä (about)
2 rkl parmesaaniraastetta (about)
muskottipähkinää (pakollinen osa reseptiä)
mustapippuria
1 pieni sipuli
loraus öljyä
200 g risottoriisiä
0,75 dl valkoviiniä tai vermuttia

Laita 1/3 voista kattilaan ja kun se on sulanut, lisää herneet ja kypsennä niitä välillä sekoittaen pari minuuttia. Ota pois puolet herneistä ja jäljelle jäävään osaan lisää kauhallinen kasvislientä. Laita kattilan päälle kansi ja anna herneiden kypsyä hiljaa kiehuen viitisen minuuttia (kunnes ne ovat pehmeitä). Muussaa tämä seos sauvasekoittimella ja lisää siihen 1 rkl (ja vähän extraa...) parmesaania ja voita ja hippunen mustapippuria ja muskottipähkinää. (Mä on niin löytänyt muskottipähkinän tämän ruoan kautta ja testannut sitä ihan kaikkeen - ja sehän sopii tosi moneen.)

Silppua sipuli hienoksi ja sulata ruokalusikallinen voita ja loraus öljyä pannulla. Paista sipulia sekoitellen viitisen minuutttia. Lisää sitten riisi ja kuullota sitä, kunnes jokainen jyvänen kiiltelee rasvasta. Lisää viini tai vermutti ja sen jälkeen kauhallinen kuumaa kasvislientä ja sekoittele kunnes liemi on imeytynyt riiseihin. Jatka kasvisliemen lisäämistä kauhallinen kerrallaan ja anna kiehua rauhassa ennen kuin taas lisäät lientä. Puolessa välissä keittelyä lisää kokonaiset herneet ja jatka kasvisliemen lisäämistä kauhallinen kerrallaan. Keittele kunnes riisi on kypsää ja risotto kermaista. Koko litra lientä menee kyllä, kun on malttia matkassa.

Kun olet tyytyväinen risoton kypsyyteen, lisää herneseos ja sekoita hyvin. Maista, tarvittaessa mausta ja lisää sitten vielä parmesaania ja voita - sekoita hyvin. Hifistelijä laittaa lisää parmesaania annoksen päälle ja haluamansa yrtit.


(Reseptin lähde: Nigella Lawson: How to Eat)

Yksi hyvä syy lisää ryhtyä gluteenittomalle ruokavaliolle. Mä oon niin motivoitunut.

Pähkinävaahtoa ja omenasosetta.

Nyt ollaaan naminamin, terveellisyyden ja pähkinöiden käytön lisäämisen äärellä. Tykkään. Ei oo jauhoo, kananmunaa eikä maitotuotetta.

Pähkinävaahto Kotivinkki-lehden idean mukaan

Mittaa pari desiä cashewpähkinöitä surruttimeen ja aja hienoksi. Lisää ruokalusikallinen vaniljasokeria, loraus hunajaa ja vähitellen pari desiä vettä (mulla meni 1,5dl), kunnes vaahto on sopivan paksuista. Mun vaahto jäi aika kevyeksi, mutta jokainen tyylinsä mukaan. Sitten vaan kuppiin pelkkää vaahtoa tai sitten kerroksittain esim. omenasoseen kanssa tai vaikka pannarin päälle tai täytekakun väliin. Kaikkialle.

Pohjalla omenasose, sitten pähkinävaahto ja päälle vielä omenasosetta & kanelia.

Helppo omenasose

Jos kuitenkin haluat tarjota omenasoseen kanssa, kuten minä, niin helpon omenasoseen teet laittamalla kattilaan omenalohkoja, vähän vettä, kanelitangon ja (vanilja)sokeria maun mukaan. Sitten annat porista, kunnes omenat ovat pehmeitä. Kaada omenat siivilään, jotta ylimääräinen vesi valuu pois ja kanelitanko kannattaa myös ottaa talteen. Sitten pehmeät omenapalat vaikka ihan haarukalla mössöksi tai jos haluat olla pro, niin surruttimeen ja tasaiseksi.

Kasviscurry ja gluteeniton Naan.

Aasialaisesta keittiöstä tykkääminen sopii henkilöille, jotka haluavat vältellä suolistonsa jauhoamista. Nainen tykkäisi italialaisesta keittiöstä, mutta jos suoli vaatii aasialaista, niin ei kai siinä muu sitten auta. Tämmöstä suomalaisten kasvisten ja aasialaisten mausteiden fuusio-itämaista on pari viimeistä päivää ollut tarjolla.

Kasviscurryn ainekset

Esimerkiksi nämä kasvikset:
sipulia raffeina paloina
perunoita haarukkapaloiksi paloiteltuna
porkkanaa ohuina viipaleina (juustohöylällä näppärästi)
kukkakaalia paloina (ei siis kokonaisena!)

Ja lisäksi:
desin verran maustamatonta jogurttia
pari desiä kasvislientä

ja lisäksi maustesoosin aineet

pari senttiä tuoretta inkivääriä raasteena
tuoretta chiliä, pari-kolme vahvuudesta riippuen
valkosipulia muutama kynsi (aina menee liikaa)
Garam Masala-mausteseosta pari ruokalusikallista
(tai erikseen intialaisia mausteita, kts. google)
sinapin siemeniä
pari rkl limen tai sitruunan mehua (appelsiinkin käy, kokeiltu on)

Tee ensiksi maustesoosi. Silppua inkivääri, chili ja valkosipuli. Sekoita ja "murskaa" sekaisin kaikki maustesoosin aineet. Sitten pannu kuumaksi, lisää öljyä ja sipulit kuullottumaan. Lisää maustesoosi ja pyörittele sipulin kanssa sekaisin. Lisää perunat ja porkkanat pannulle sipulin kanssa sekä pyörittele nekin soossiin. Lisää tarvittaessa öljyä. Anna kypsyä puolisen tuntia kannen alla. Puolessa välissä kypsettelyä lisää kasvisliemi ja kukkakaalin palat. Loppuvaiheessa, kun perunat kypsyvät (=sopivan pehmeitä), niin lisää vielä jogurtti.

Helppoa ja hyvää. Jogurttia voi lisätä myös kastikkeeksi.

Curryn kanssa on tärkeää olla vaaleata leipää, jolla voi pyyhkiä lautasta. Mä pyöräytin gluteenittomia Naan-leipiä - ohje tästä linkistä. Taikina ei ihan onnistunut, mutta uunista tuli ihan sopivia leipäsiä curryn kanssa syötäväksi. Kannattaa vetää kaikki gluteenittomat Naan-leivät heti - maku ei parantunut seuraavaksi päiväksi, kuten curryssa. Ainakaan mun tekemissä leivissä. Ehkä sinä olet taitavampi leipoja.

Gluteeniton helppo piirakka, makea.

Tämä on gluteenitonta, helppoa, hyvää ja maistuu ihan peruspirkon piirakalta. Aika makeaa on, mutta ei tartte suklaata syödä tämän lisäksi.

POHJA:
150 g voita
1 ½ dl sokeria
1 muna   
3 ½ dl gluteenitonta fin mixin hienoa jauhoseosta
1 ½ tl leivinjauhetta
pari desiä maitotuotetta (maitoa, kermaa, jogurttia tms.)
PÄÄLLE:
Hedelmiä tai marjoja (banaani, omena, marjat, aprikoosi, kaneli, hunaja ym.)

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi sekä sitten kananmuna hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet, lisää taikinaan ja lopuksi maitotuotetta. Kaada taikina voideltuun piiirasvuokaan. Laita taikinan pinnalle haluamasi marjat tai hedelmät ja mausteet. Paista piirakka 200 asteessa reilu puolituntia. 
Reseptin lähde: vesiperhonen.blogspot.fi

Banaania, omenaa ja kanelia. Taikinassa maitoa ja luonnonjogurttia.

Raakabrownie - melko-raaka-ainakin

Lueskelin blogeja viljaton-leipomis-silmällä ja Chocochilistä bongasin raakabrownie-ohjeen, johon muistelin kaapistani löytyvän kaikki aineet siltä istumalta. Melkein löytyikin ja loput sitten improvisoin. Impron pohjana toiminut resepti löytyy painamalla tästä ja mun versio tehtiin alla olevan mukaisesti.

Pohja
1,5 dl saksanpähkinöitä
1,5 dl cashew-pähkinöitä
1,5 dl pehmeitä taateleita
1 ruskeahko banaani
0,5 dl raakakaakaojauhetta
hyppysellinen suolaa (tosi vähän)
yksi vaniljatanko

Kuorrute
2 kypsää avokadoa
0,5 dl tummaa kaakaojauhetta (luomu+reiluakauppaa=hyvä ihminen)
0,5 dl tummaa siirappia
yksi vaniljatanko + hippasen vaniljasokeria maun parantamiseksi

Ensiksi pähkinät surruttimeen. Pähkinät pois ja taatelit sekä banaani surruttimeen. Sitten lisää pähkinät takaisin surruttimeen ja lisäksi loput pohja-aineet. Surruttelin niin kauan että massasta tuli taikina mieleen. Chocochillissä annettiin vinkkinä, että pohjan voisi painella leipävuokaan ja laittaa vuokaan ensiksi kelmua, jotta pohja on helppo irroittaa. Tietokoneen ja keittiön välillä kelmu oli päässäni muuttunut leivinpaperiksi - mutta meni se silläkin. Levitetään siis pohja tasaisesti haluamaansa vuokaan kelmun tai leivinpaperin päälle. Sitten surruttimeen kuorrutteen kaikki aineet. Maistele surruttelun aikana kuorrutteen makua ja lisää tarvittaessa makeutta vaniljalla tai vaikka hunajalla tms. Sitten kuorrute pohjan päälle ja koko komeus jääkaappiin vähintään pari tunniksi. Minulla oli kylmässä yön yli. Mä tein itseasiassa ensiksi pohjan ja se meni jääkaappiin. Parin tunnin päästä tein sitten kuorrutteen ja lisäsin sen. Ei se menoa haitannut.

Tänään sunnuntaiaamuna sitten maistiaiset. Rakenne oli ihana tahmainen, suklaakakku. Kuorrute oli ihana tahmainen, suklaakakku. Pohja oli ihana tahmainen, joku outo sivumaku tässä on, suklaakakku. Et ihan nam kokonaisuus.

Karitsaloota, joka muuttuu gluteenittomaksi vaiva(ama)tta.

"Mitä sä oot ostanut?" kysyi rakentaja, kun kauppakassista pekonipaketin löysi. Hyvä vaimo osaa aina yllättää.

Mun mielestä pekoni on aina ollut yksi oudoimmista asioista mitä ihmiset syö. Syövät siis siihen malliin, että sitä löytyy aina kaupasta ja varmaan useampaakin merkkiä. (Erikseen on sitten kaikki ne oudot asiat, joita syödään telkkarissa rahavoitto silmissä kiiluen.) Olen kuitenkin itseni kanssa käynyt ajoittain sellaista keskustelua, että jos niitä eläimiä ravinnokseen käyttää, niin sitten pitäisi olla itsessä edes sen verran naista, että syö kaikkea siitä elukasta - ei vaan itselle sopivia osia itselle sopivassa muodossa. (Käydään tätä oppipolkua nyt jonkun matkaa eteenpäin ennen sitä metsästyskortin hankkimista.)

Internet toikin sitten minulle heti mahdollisuuden avata mieltäni, kun uudeksi avokadopastaksi tituleerattu karitsaloota astui kuvioihin erinäisilläkin foorumeilla. Kaupan kautta keittiöön.

Kyse on siis Alexander ja Hanna Gullichsenin reseptistä mallia tämä:

Karitsaloota (ohje on kuudelle, 2 ihmistä söi tästä useamman päivän siis)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
150 g pekonia (paketissa oli 140g)
400 g kaltattuja (säilyke)tomaatteja
pari timjaminoksaa
400 g karitsan lampaan jauhelihaa
mustapippuria
1 lasi punaviiniä
400 g (täysjyvä)makaronia / maissimakaronia (GLUT.)
voita
(rasvaista juustoa) ei koskaan rasvaista juustoa sulkuihin

Kuori ja hienonna sipulit. Suikaloi pekoni, pilko tomaatit ja hienonna timjami. Paista pekonit pannulla, ja siirrä ne lautaselle odottamaan. Kuullota sipulit pannulle jääneessä rasvassa. Lisää jauheliha pannulle ja paista, kunnes se on ruskistunut. Lisää pannulle paistettu pekoni, pippuri, timjami ja viini, kiehauta. Lisää tomaatit ja kiehauta uudelleen. Tarkista maku. Seos saa olla tiiviin makuinen ja melko suolainen, sillä raaka makaroni imee osan mauista uunissa. Lisää seokseen raa’at makaronit ja siirrä koko komeus voideltuun vuokaan. Vuole päälle halutessasi juustoa. Kypsennä makaronilaatikkoa 180-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Vilkaise välillä uuniin. Jos laatikko alkaa kuivua kypsennyksen aikana, laita päälle folio ja lisää vuokaan tilkka vettä.

Maukas pöperöhän siitä tuli, mutta en usko muuttuvan meillä arkiruoaksi. Ainakaan toistaiseksi. Vielä jäi mieli kapeaksi pekonin suhteen.

Mun oma avokadosuklaamussaus.

Kaikki mahdolliset avokadosuklaamousset kävin läpi täällä internetissä.

Mun mussauksesta tuli namia ja rakentajakin tykkäsi.

Tämä annos on kahdelle / huonona päivänä yhdelle:

2 avokadoa
1 pieni banaani
1 dl tummaa, sokeritonta kaakaojauhetta
6 rkl tomusokeria
vaniljaa / vaniljasokeria maun mukaan
1 dl vettä

Kaikki purkkiin ja surruttimella mössöksi sekä vähän samalla vaahdotusta. Valmis viidessä minuutissa ja syömiseen pari minuuttia päälle. Nam.

Pirkan leipoma gluteeniton saaristolaisleipä.

Rakentaja oli päättänyt eilen ilahduttaa minua gluteenittomalla leivällä. Siitä olikin aikaa, kun olen viimeksi leipäveistä tarvinnut. Tää oli kyllä tosi maukasta ja ihan meni oikeasta leivästä. (En tiedä miten kauan muistan, että miltä oikea leipä maistuu.) En mä nyt tiedä oliko tämä varsinaisesti saaristolaisleipää niinkuin mä saaristolaisleivän ymmärrän, mutta ehkä sellainen Real-leipä-tyyppinen-kosteahko-tummaleipä-limppumallisena-jyväsillä. Saaristolaisleipä varmaan helpompi markkinointinimi kuin Real-leipä-tyyppinen-kosteahko-tummaleipä-limppumallisena-jyväsillä. Joutui itseään hiukan pidättelemään ja puolet laitoin pakkaseen odottamaan tulevia aikoja. Ei maksettu mielipide.

Gluteeniton Krakova.

Viime viikonvaihteessa vietin pitkän viikonlopun ystävän vieraana Krakovassa. Tämä oli toinen matkani Krakovaan. Kaupunki oli jäänyt mieleen hyvinkin mieluisana ja mielikuva sai kyllä vahvistusta. Yritän muutaman tekstin Krakovasta kirjoitella tänne blogiin muistiin, mutta lähdetään nyt taas tästä olennaisimmasta asiasta eli syömisestä. Viljaton nainen lähti siis Puolaan.

Gluteenittomuus Krakovassa voi olla ongelma tai olla olematta. Hyvä asenne ja pientä esitutkailua, niin homma hoituu. Itse kävin kahdessa ravintolassa, jossa oli gluteenittomuus- (ja myös maidottomuus-, vege- ym. erikoisruokavalio-) merkinnät ruokalistoissa. Ensimmäisen iltana syötiin kuppilassa nimeltä Cafe Mlynek, jonka yhteydessä on myös majoitusta. Oikealle keliaakikolle hyvä paikka siis majoittua gluteenittomien ruokien äärellä. Heillä oli ruokalistalla mm. puolalaisia erikoisuuksia gluteenittomina. Itse söin perunalettuja sienikastikkeella. Iso ja maukas annos. Mlynek sijaitsee Kazimierzin alueella.

Perinteistä puolalaista gluteenittomana Cafe Mlynekissä.

Toinen erikoisruokavaliomerkinnöillä ollut ravintola oli israelilainen, ihanan valoisa ravintola nimeltään Hamsa. Hamsa sijaitsee juutalaiskorttelissa, turismin yhdessä ytimessä. Heidän listallaan oli puolalaista ruokaa kevyempää tarjottavaa. Humuksia ja mezejä oli montaa sorttia sekä niiden kanssa olisi saanut valita kolmesta eri leivästä mieluisimman (ne eivät olleet gluteenittomia) - me otimme kuitenkin suoraan pääruoat kasvisruokalistalta ja jälkkäriksi gluteenitonta suklaakakkua. Kaikki oli oikein hyvää ja kakun kanssa nautin vielä libanonilaisen kahvin, joka kruunasi ruokailun. Herkkua!

Gluteeniton suklaakakku.

Gluteenitonta kasvisherkkua.

Menuu.

Muuten ruokalistoilla on lihaa, kalaa, kasviksia ja perunaa. Paikoissa, ainakin niissä joissa pari päivää Krakovassa viettävä turisti käy, puhutaan englantia ja puhumalla selviää moni asia - kuten ruokavaliotarpeet. Tämä jättiannos, jossa oli erilaisia lihoja, riisiä, perunaa sekä raastesalaatteja kannettiin etemme Pod Wawelem-nimisessä ravintolassa ihan Krakovan linnan kupeessa. Yhtenä iltana syötiin gruusialaisessa ravintolassa, jossa myöskään ruoka ei perustu jauhoille. Gruusialainen ruoka oli kyllä maukasta...nam.

Salaattia saa myös joka ravintolasta ja kuppilasta.

Kondiittoreita ja leipomoita on valtavasti - ja ei siinä viljattoman auta kuin kääntää katseensa toisaalle. Kahviloissa on kuitenkin hyviä jäätelöannoksia, sorbetteja, hedelmäsalaatteja, suklaita sekä mousseja - joten ei viljatonkaan ilman sokerihumalaa Krakovasta selviä. Niin ja ne kaakaot eli sulatetut suklaalevyt eri mausteilla. Suklaanystävääkin saattaa hirvittää, mutta kaikkihan on syötävä/juotava.

Sorbettia ja hedelmiä.

Suklaata ja kermaa. Ihan sitä itseään. Nam ja lopuksi vähän yök.

Päiväretkille tai muuten evääksi löytyy normikaupoista gluteenittomia tuotteita riisikakuista hedelmiin, pähkinöistä maitotuotteisiin jne.suomalaiseen/eurooppalaiseen tapaan.

Puolassa käytetään paljon kiiwiä esim. jogurteissa ja mehuissa. Barbie-mehussakin oli kiiwiä ja mikä positiivisinta, että lapsille (ja minulle) suunnatussa tuotteessa ei ollut lisättyä sokeria.

P.S. Krakovassa on myös useita sushi- sekä muita aasialaisia ravintoloita, joista gluteenitonta varmasti saa helposti. Lisäksi siellä sijaitsee ainakin täällä internetissä paljon kehuja saanut Pod Baranem-niminen ravintola, jossa on laaja gluteeniton lista. Ravintola sijaitsee lähelle Krakovan linnaa. Paikka on mallia fine dining ja minulla oli mukana vain tennarit. Seuraavalla kerralla sitten. Lounasaikaan varmasti myös tennareilla sisään ja ei siellä maksavaa asiakasta tennareissakaan käännytetä. Krakovova on edullinen paikka olla maksava asiakas. Kuppilat ovat myös visuaalisesti kauniita ja niihin on paljon panostettu. Kannattaa käydä mahdollisimman monessa paikassa. Ruoka yhdessä ja jälkkäri toisessa.

J.K. Pari vuotta sitten olin myös Puolassa ja tässä linkki sen reissun ruokamuisteloihin. Silloin ei jauhot olleet vielä esteenä eikä hidasteena.

Leipä tulee pussista.

Sain ystävältäni uuden talon kunniaksi suolaa ja leivän. Leipä oli mallia tee-se-itse-kun-oot-noin-hankala-gluteeniton-tapaus. No, ei siinä mitään. (Maissi)makaroonilaatikkopäivänä oli sitten aika tuplata uunin lämmittämisen hyödyt ja tehdä ensimmäinen pussista tuleva leipä. Pussin lisäksi tarvittiin hiivaa ja vettä. Ihana tuoksu, pehmeä leipä tuli uunista, se maistui heti tuoreeltaan (liiankin) hyvältä - ei nyt mikään ruisleipä, mutta tummaleipä kuitenkin. Illalla söin lenkin jälkeen palan leipää kylmänä kananmunan kanssa ja maistui edelleen. Saatan tehdä toistekin, ei huono siis ollenkaan. On vaan niin outoa, että sieltä se leipä tulee pussista.

Hyviä omegoita ja kaikkea terveellistä oli pussiin pakattu leivän lisäksi.

Mä en lähtenyt mihinkään reikäleipähommiin, vaan tuli pyörylä ja pitkula (ilman salamaa).

Pyörylä salaman kanssa. Oikea väri jotakin näiden kahden väliltä.

Gluteeniton aamiainen kotona.

Mä syön aamupalan joka päivä. Joskus syön kaksikin aamupalaa. Ensiksi herättyäni syön jonkun hedelmän tai viilin. Koiralenkki. Toinen isompi aamiainen. Aamupala ei ole muuttunut muuten kuin tuotteet on vaihdettu gluteenittomiksi. Leipä on vaihtunut gluteenittomaksi näkkileiväksi. Aikaisemmin en koskaan syönyt maissihiutaleita. Nyt olen niitä ostanut ja ihan hyviähän ne on, kun laittaa sekaan hedelmää, marjoja tai pähkinää sekä maitoa. Mieluummin kuitenkin mysliä kuin muroja. Kaurapuuroa syön edelleen. Ostin gluteenitonta kaurapuuroa paketillisen, mutta asiaan perehdyttyäni totesin, että kauran voin pitää ruokavaliossani mukana ihan normaalina versionakin. Syön kaurapuuroa pari kertaa viikossa. Kauran merkitys suolen hyvinvoinnille nähdään pääsääntöisesti hyvänä. Kauransyönnin säätely on myös helppoa, koska sitä syön vain puurona. Mies toi kotiin kerran 100 prosenttisen kauraleivän. Se oli kyllä hyvää. Sinä päivänä, kun herään hillittömään oikean leivän himoon, jota ei saa parannettua kuin LEIVÄLLÄ - niin on hyvä tietää, että 100 prosenttinen kauraleipä on olemassa.

Gluteenittomien tuotteiden lisäksi aamuisin tulee syötyä smoothieita, joissa on sitten maitotuotteita, hedelmiä, pähkinöitä, mehuja ja kaikkea mitä kaapista sattuu löytymään. Jos ei jaksa/ehdi/halua surrauttaa, niin sitten samoja tuotteita sellaisenaan. Kananmunia olen yrittänyt opetella syömään aktiivisemmin. Keitetyistä munista tykkään, kunhan vaan muistan niitä keittää. Munakkaista en niin välitä, mutta tarkoitus on opetella niitäkin syömään. Viikonloppuisin sitten voi enemmän hifistellä ja näitä kaikenlaisia reseptejä täälläkin välillä on ollut tarjolla. Toki niistä osa on nyt vanhentuneita omalta osaltani, mutta nyt sitten kehitellään uusia. Muistattehan tän yksinkertaisen letun, parasta.

Gluteeniton hotelliaamiainen

Olen nyt ollut hippasen yli kolme kuukautta gluteenittomalla ruokavaliolla. Olossani en ole huomannut mitään suuria muutoksia. Iho ei ole ehkä ihan niin kuiva kuin yleensä ja ehkä olen hiukan pirteämpi - mutta mikä johtuu ruokavaliosta ja mikä jostain ihan muusta, niin siihen en osaa sanoa. Gluteeniton ruokavalio on kuitenkin tuntunut hyvältä. Nyt kun oikein mietin, niin ehkä vatsa on harvemmin ilmapallona. Uskoni gluteenittoman ruokavalion hyvistä vaikutuksista suoleni sisäseiniin on edelleen kova.

Suosikkiruokani on jo pitkään ollut hotelliaamiainen. Mitä tälle kokemukselle tapahtuu, kun nainen onkin tullut gluteenittomuus-uskoon? Toki kokemus muuttuu, mutta muutoshan on aina hyvästä. Ehkä?

Näiden kolmen kuukauden aikana olen syönyt hotelliaamiaisia viidessä eri hotellissa Suomessa ja Virossa. Kaikkia hotelliaamiaisia on yhdistänyt se, että vaikka niissä ei olisi ollut tarjolla mitään official-gluteenittomia-tuotteita, niin syötävää olisi silti riittänyt moneen lähtöön. Kasviksia, leikkeleitä, juustoja, lämpimiä ruokia ja hedelmiä on aina hyvin tarjolla. Jogurtin ohessa on kaikissa hotelleissa nykyään sellainen määrä kaikenlaisia kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä ja muita kaikkea-en-edes-tunnista-lisukkeita, että ei voi asiakas olla kuin tyytyväinen. Kaikissa hotelleissa on ollut tarjolla myös ihan gluteenitonta-osastoakin, vähintään riisikakkuja leipäkorissa. Nostetaan nyt kaksi hotellia kuitenkin, jotka ovat jääneet ykkösinä mieleen.

Ihan ensimmäiseksi haluan kehua Scandic Hotel Juliaa, joka sijaitsee Turussa. Gluteenittomien tuotteiden osastolla oli niin montaa sorttia tuotteita, että tuli todellakin valinnanvaikeus. Leipiä oli erilaisia, samoin makeita herkkuja (se amerikkalainen suklaamuffinssi, joka huusi mun nimeä, jäi silti syömättä ja vieläkään en tiedä, että miksi) sekä gluteeniton puuro tuotiin pyydettäessä pöytään. Pussipuuroa, mutta ihan hyvää siitä huolimatta - varsinkin kun palvelu oli asiallisen ystävällistä. Myös gluteenittomia myslejä oli tarjolla ja ehkä jotakin muutakin joka ei nyt tule mieleen. Keksejä oli kolmea eri laatua ja kyllä, maistoin niitä kaikkia (mutta en pullia, enkä muffinsseja, en edes sitä jättimäistä suklaamuffinssia, joka jäi sinne huutamaan mun nimeä, mitä mä oikein ajattelin...). Scandicista haluan vielä sanoa, että heillä on aamiaisella paljon lähiruokaa ja luomua sekä Reilua kauppaakin.

Toiseksi nostetaan esiin Seinäjoen Sokos Hotel Vaakuna. Heilläkin oli hyvä valikoima gluteenittomia tuotteita. Siellä vain tuli esiin se ongelma, että gluteenittomat tuotteet eivät aina ole niin hyviä miltä ne näyttävät ja aamupala voi olla jopa parempi ilman korvikkeita. Maistoin gluteenitonta sämpylää, joka oli kuivakka. Erikseen pyytämällä sai paikallisen leipomon gluteenittoman omenapullan. Sekin oli aika kuivakka. Molemmat tuotteet olisi ehkä parantuneet, jos niille olisi näyttänyt vähän mikroa. Heilläkin oli gluteenitonta pussipuuroa tarjolla, mutta se olisi pitänyt itse sitten mikrotella tai teeveteen pyöräyttää tai jotakin. Edes gluteeniton minä ei tod. rupea hotelliaamiaisella mikrottamaan itselleni leipiä pehmeiksi enkä varsinkaan puuroa valmistamaan. Haloo. Vatsa tuli kuitenkin täyteen ja extraplussana kyseisessä Sokos-hotellissa oli myös marjajauheita tarjolla. Marjajauheet ovat niin kalliita, että niitä ei kotiin raaski ostaa, joten ne lämmittivät mieltä.

Eihän se hotelliaaminen ihan sama ole ilman tuoreita leipiä ja croisantteja - mutta ainakin tässä gluteenittoman kauden kuherruskuukaudella vehnän ohi katsominen ei ole tuntunut liian pahalta. Kaurapuuroa syön edelleen ja jos sitä on hotellissa tarjolla, niin kyllä kiitos tai vielä parempaa...riisipuuroa. Tupla-annos.