Leipä tulee pussista.

Sain ystävältäni uuden talon kunniaksi suolaa ja leivän. Leipä oli mallia tee-se-itse-kun-oot-noin-hankala-gluteeniton-tapaus. No, ei siinä mitään. (Maissi)makaroonilaatikkopäivänä oli sitten aika tuplata uunin lämmittämisen hyödyt ja tehdä ensimmäinen pussista tuleva leipä. Pussin lisäksi tarvittiin hiivaa ja vettä. Ihana tuoksu, pehmeä leipä tuli uunista, se maistui heti tuoreeltaan (liiankin) hyvältä - ei nyt mikään ruisleipä, mutta tummaleipä kuitenkin. Illalla söin lenkin jälkeen palan leipää kylmänä kananmunan kanssa ja maistui edelleen. Saatan tehdä toistekin, ei huono siis ollenkaan. On vaan niin outoa, että sieltä se leipä tulee pussista.

Hyviä omegoita ja kaikkea terveellistä oli pussiin pakattu leivän lisäksi.

Mä en lähtenyt mihinkään reikäleipähommiin, vaan tuli pyörylä ja pitkula (ilman salamaa).

Pyörylä salaman kanssa. Oikea väri jotakin näiden kahden väliltä.