Join tänään puolikkaan laten. Robert´sin huonon aamun pelastaja.
Miksi join vain puolikkaan laten?
Kun ei vaan mennyt enempää alas. Puistatus tuli jokaisella hörpyllä.
Kahden kuukauden kahvilakon jälkeen, kahvi ei ollutkaan niin yksinkertainen lahja itselle tästä suorituksesta.
Mun ei pitänyt olla kahvilakossa tai lopettaa kahvinjuomista kokonaan, vaan mun piti rajoittaa itseäni. Juon vain hyvää kahvia ja silloin kun minun tekee oikeasti kahvia mieli. Minun piti lopettaa tapakahvittelu ja varsinkin katkaista orastava kahviaddiktio.
Saavutin tavoitteeni, mutta taisi tää mennä sitten vähän överiksi. No, mä juon kahvia sitten taas kun tekee mieli nautiskella hyvästä kahvista. Siis mistä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista. Ilahduin!