Terveiset kuntosalilta.

Katsoin, että siitä on yli kaksi kuukautta, kun olen kirjoittanut salitreenistä viimeksi tänne. Mun salitreenausurani on kestänyt nyt puolivuotta. En nyt varsinaisesti ole salilla eka, salilla vika, vaan edelleen on ollut jaksoja, jolloin olen käynyt salilla enemmän ja välillä vähemmän. Olen kuitenkin käynyt kuntosalilla tämän menneen puolenvuoden aikana enemmän kuin koko aikaisemmassa elämässäni yhteensä - että ei huono ollenkaan. Positiivinen ajattelu.

Nyt oon taas salin kanssa innostus-vaiheessa. Olen myös joulusuklaiden kanssa innostus-vaiheessa. Olen kuitenkin kuullut, että se ei haittaa mitä tässä pyhien välissä syö...mutta siis salitreenistä piti kirjoittaa, eikä valehdella itselleni, että voin syödä vielä pari päivää liikaa suklaata.

Lokakuussa kirjoitin siitä miten tuntuu, että siellä salilla on muiden tiellä ja epävarmuus paistaa naisen naamasta ja hommailuista. Nyt olen päässyt kyllä eteenpäin epävarmuuteni kanssa. Keskittyminen suoritukseen on parempaa ja turha hermoilu sekä muiden miettimiset ovat vähentyneet. 

Tänään tuntui erityisen hyvältä treenata ja sen takia ajattelin blogiinkin päivittää, että kyllä siellä salilla on tullut käytyä. Pientä noususuhdannetta on ollut myös käyttämissäni painoissa. Se(kin) on omalla tavallaan positiivista, että vaihtelevalla syklillä salilla käyvä nainenkin pystyy kehittymään salitreenissä - joten, jos joku vaikka uuden vuoden kunniaksi päättää aloittaa oikein säännöllisen ja säntillisen salitreenailun, niin kyllä sieltä tuloksia irtoaa varmasti. (Varsinkin, jos innostus-vaihe on vain siihen kuntosaliin, eikä niinkään siihen suklaapuoleen.)