19. tammikuuta 2011

Uskaltaisikohan lähteä liftaamaan Tiedon Valtatielle?

Aloitin kirjoittamaan blogia parin vuoden tauon jälkeen, koska saturaatiopiste tietyn sosiaalisen median kanssa tuli täyteen. Kasvokylä (nimi muutettu) rupesi tuottamaan enemmän turhautumista kuin iloa. Ainoaa järkeenkäyvää sosiaalistumista tapahtui ystäväni ja minun välisessä keskustelussa Kasvokylän (nimi muutettu) suljetuilla osastoilla. Siellä oli hyvin tilaa ajatella, kuvailla ja kertoa. Ehkä kaipasin kuitenkin vielä isompia aukioita ja taivasta katoksi.

Aloittaessani tämän uuden blogin olen ollut iloisen onnellinen tästä tutusta, mutta jotenkin taas ihmeellisestä formaatista. Toistaiseksi sähköinen ääni/teksti ei ole kehottanut minua tiivistämään ajatuksiani, koska niissä on liian monta merkkiä. Muistatteko kielten aineet peruskoulussa, kun joku tietty määrä merkkejä/sanoja piti saada täyteen:"Lasketaanhan artikkelit mukaan sanoihin?" Tilanteet vaihtelevat tässä elämässä.

Oma blogi on tietysti mukava ja hyvää ajanvietettä, mutta parasta tässä kaikessa on tuo "Seuraava blogi"-nappula tuossa ylälaidassa. I´m in Love. Jokaisella kerralla, kun sitä painaa, sieltä avautuu uusi maailma, uusia ihmisiä, uusia tarinoita, uusia avauksia, uusia kuvia ja uutta elämää. Maailmani laajenee ja laajenee. Siellä on tilaa hengittää. Siellä on Tiedon Valtatie. Pieni sosiaalinen mediani, Kasvokylä (nimi muutettu), tuntuu niin pieneltä takahikiän paikkakunnalta tämän suuren Tiedon Valtatieni laidalla.

Etsin taas tasapainoa eri sähköisten palveluiden kanssa, tuntuu olevan pakollinen rutiini minulle aika ajoin. Aika aikansa kutakin. Ehkä päivä, ehkä viikko, ehkä kuukausi ja taas nautin kaikkien ihanien ystävieni tapaamisesta siellä tutussa ja turvallisessa takahikiän Kasvokylässä (nimi muutettu). Matkoilta pitää yleensä palata aina kuitenkin kotiin.

Post scriptum: Sattumalta törmäsin blogiin, jossa pohdiskeltiin irtautumista omasta blogista sekä omien tekstien tuottamisesta ja haluttiin lukea enemmän toisten blogeja osallistuen niissä käytäviin keskusteluihin. Hän myös nosti esille oikeaa sosiaalista kanssakäymistä ja sen tärkeyttä. Pidetäänhän keskustelua yllä sekä verkossa että elävässä elämässä tästä ja muistakin aiheista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista. Ilahduin!