Sitten olikin aika suunnata Naisten Pankin Viestinviejäkoulutukseen. Viitisen tuntia kuultiin perustietoja Naisten Pankista. Mukava kuunnella ihmisiä, jotka ovat innostuneita asiastaan ja ovat itse käyneet pelipaikoilla. Kerron opeista teille joku toinen päivä, kun hiukan asiaa ensiksi sulattalen. Oli kyllä toimintaan "voimaannuttava" päivä! Sovittiin tauolla, että otan hoitaakseni Lahden solun tiedottamista ja yhden toisenkin jobin otin hoitaakseni. Mukavata.
Innostuneessa mielentilassa lähdin sitten juomaan Robertin keittämän kahvin ja lukemaan päivän Hesarin. Minulla oli siinä tunnin verran aikaa ennen treffejä mieheni kanssa. Menimme syömään ensimmäistä kertaa italialaiseen Pulcinella-ravintolaan. Mamma Mariaan ei saatu pöytävarausta. Oikein oli hyvää ruokaa. Mies totesi useamman kerran pizzaa syödessään, että on älyttömän hyvää.
Tänään on tosiaan mun 33-vuotissyntymäpäivä ja mies oli ostanut mulle lahjankin. Eikö ole suloista, kun elämä on hetken kuin leffaa ja saa avata kynttilän valossa ravintolapöydässä korulaatikon.
Sitten pääsi koiran kanssa leikkimään ja ulkoilemaan. Edelleen pakkaset ovat melkein poissa, joten koiran kanssa sai kävellä hiukan pidemmän lenkin. Mulla on vielä maailman paras koirakin! (joka viime yönä tuli neljän aikaan tiedustelemaan, että joko olisi aamu...)
Koiran kanssa ulkoillessa rupesi juoksujalka vipattamaan ja päätin lähteä täydestä vatsasta huolimatta hölkälle. Aluksi meni ihan mukavasti, mutta sitten pitkästä aikaan jouduin run battleen. Uskomatonta! Keski-ikäinen mies juoksee suoralla mun ohi aika tiukalla tahdilla ja ohittaessaan katsoo suoraan silmiin. (lue: sodan julistus) En mä pystynyt sen perään kirimään. Hidasti kuitenkin vauhtia hetken päästä ihan reilusti ja sain sitä kiinni. Mentiin vähän eri kohdista tien yli ja oltiin ajotien molemmin puolin kävelyteillä samoilla kohdin. Äijä tsekkasi mut ja rupesi taas kiihdyttämään, mäkin yritin, mutta en pystynyt siihen vauhtiin. Tsekkasi taas hetken päästä taakse, että mä jäin ja hidasti taas. Sitten mä päätin, että otan sen kiinni ennen seuraavaa mahdolllista käännöstä ja spurttasin sen kiinni. Sain sen just käännöksen kohdalla kiinni, tiukka käännös oikeaan ja katoaminen pimeyteen. Joutu "ihan hiukan" hidastaa, että ei olisi hyvä ateria tullut toiseen suuntaan. Run battleihin joutuu aika harvoin, mutta aina välillä sellainen osuu kohdalle. Silloin ei kannata olla yhdistetty herkku- ja juoksupäivä!
Hyviä tekoja tehtiin tänään myös. Mies osti MLL:n lelukeräykseen pehmokoiran. Varsinaisesti siis kerättiin käytettyjä leluja ja kirjoja päiväkoteihin, mutta meillä ei sellaisia ole, joten uusikin varmasti käy. Koiran ostosta oli mennyt osa Pelastetaan Lapset Ry:lle, että aikamoinen hyväntekeväisyyspehmokoira. Koulutuksessa kerättiin 104 euroa keskenämme arpajaisilla Naisten Pankille. Kaksi laukkua meni tänään suutarille korjaukseen, enkä mennyt kauppaan ostamaan uusia. Illalla vielä ostin ystävälle "naiselle ammatin" toisenlaisena lahjana. Olen saanut ja olen antanut.
Onnellisena 33-vuotiaana menen nukkumaan. Huomiseksi on myös mukavia suunnitelmia. I´m blessed.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista. Ilahduin!