En pidä vaateostoksilla käymisestä. Haluan kuitenkin pukeutua hyvin ja päivä kulkee paremmin, kun vaatteet istuvat hyvin ja miellyttävät silmää. Syy- ja seuraussuhde ei siis varsinaisesti toimi, joten välillä on mentävä ulos mukavuusalueelta ja kipitettävä vaatekauppaan.
Kaikista pahinta on housuostoksilla käynti. Eilen sitten lähdin juurikin housukauppaan. Sain ostettua housut. Alkusyksyyn soveltuvat ohkaiset housut. Muodikkaasti ovat lahkeet hiukan lyhyet ja vyötärö korkealla.
The mission is complete.
Ennen housujen ostamista pääsin kokemaan sen tunteen, kun myyjä etsii sinulle housut. Palvelu on mukavaa. "Nää on varmaan sellaiset mitä sä etsit, näitä on mennyt paljon ja näistä on tykätty, tää on varmaan sun koko, mees kokeilee." Siihen se mukavuus sitten loppuikin. Housunlahje ei mahtunut edes polven yli. "Oliko kivat?" räpsyttää myyjä ripsenpidennykset viuhuen. "Ei ollut." Hyvällä asiakaspalvelijalla on toki uusi vaihtoehto heti käsillä. "Meille tulee lokakuussa vähän samantyyppistä, mutta niissä on reisissä enemmän tilaa, mä voin laittaa sulle tekstarin kun ne tulee." Jäin nöyränä odottamaan tekstaria.
Päätin, että en syö enää ikinä tai ainakaan ennen sitä tekstaria. Töissä on kuitenkin tänään lettuja. Sellaisia, jotka täällä paistetaan yksi kerrallaan. Ehkä mä sittenkin syön - ainakin tänään. Mahduinhan mä sentään edes näihin yksiin housuihin. Uusissa housuissa siis töissä ja ovat kuulemma tosi kivannäköiset.
Hei! Sähän oot laiha kuin mikä! se myyjä ei osannut vaan hommaansa ja toi sulle vääränkokoiset housut ja juoksijallahan on reidet aina lihaksikkaammat kuin niillä rimppakintuilla, jotka niitä housuja käyttää!!! :)
VastaaPoistasuski