Syyslomalla: Merellä ei nähdä nälkää.

Risteily oli all-in-clusive ruoan puolesta. Jostakin päin laivaa ruokaa sai aina. Kannella oli buffettia aamulla ja iltapäivällä. Uima-altaalla buffettia oli alkuillasta ja grillikin oli välillä kuumana. Yhtenä iltana oli uima-allasbileet ja ruokaa toki tarjolla. Aamupalaa sai nauttia buffasta ulkona tai sisällä, aamupalan sai myös pöytiin tarjoiltuna ala cartesta ja toki huoneeseen tilattuna.Huonepalveluun kuului aamupalan lisäksi oma ruokalistansa ja se kuului myös hintaan. Lounas oli näistä buffeteista. Illallinen sitten vaihtoehtoisesti buffasta tai kahdesta eri ala carte-ravintolasta. Pientä lisämaksua vastaan laivasta löytyi myös teemaravintoloita.

Ruoka on iso osa risteilyä. Jokaisessa kattauksessa sitä on laidasta laitaan: salaattipöydistä, kaloihin, lihoihin, kaikki rasvaiset amerikan herkut, ihanat intialaiset naan-leipineen, kastikkeet, lisukkeet, leipäpöydät ---- ruoka oli todella laadukasta. Se yllätti iloisesti. Nämä ala cartet olivat todella huippuja! Olet loistavan palvelun äärellä ja voit tilata listalta kolmen ruokalajin illallisen miettimättä hintalappuja.

Ainoa ongelma on ajoittaa syömiset niin, että päivän jäljiltä jaksat vielä syödä sen illallisen! Me syötiin ihan ihmisiksi. Ala Carten annokset olivat sopivan kokoisia ja maukkaita. Buffetista söin usein intialaisia, sitäkin oli aina montaa sorttia. Toiseksi viimeisenä päivänä söin hampurilaisen. Niitä oli aina buffassa tarjolla. Ei siis mikään mäkkärimössähamppari, vaan kunnon tukeva pihvi (jonka kokki pyydettäessä sinulle paistoi) ja siihen sitten kaikki lisukkeet. Oli niin hyvää! Yhtenä päivänä altaalla sorruttiin (ei se väärin ole) myös amerikkalaistyyppisiin rasvaisiin kunnon pizza-sliceihin.

Eräänä iltana viereisessä pöydässä ranskalainen seurue joi jälkiruokakahveja ja viihdytti itseään kauhistelemalla uuden mantereen ihmisten kukkuraisia ruokalautasia. Silloin itsekin kiinnitti niihin enemmän huomiota. Kukkurallinen lautasellinen pizzaa, ranskalaisia ja hampurilaisia - kaikkea suht väritöntä. ...mutta Freestyle Cruising - jokainen tyylillään. Toinen länsimainen ihminen on vaan kateellinen toiselle, kun ei itse kertakaikkiaan kykene syömään niin paljoa.

Alkusalaatti ala carte-listalta. Molemmissa ala carteissa oli pysyvä lista sekä päivittäin vaihtuva lista.

Laivan shampanjabaarissa tehtiin drinkkejä, joiden pohjana on kupliva juoma. Baareja oli siis myös toki: kansibaarit, shampanjabaari, martinibaari, olutbaari, sikari-lounge, yökerho, lounge-tyyppisiä kuppiloita ...

 

Alkukeitto sienistä oli niin maukas, että niitä meni vielä toinenkin.

Pihviä.

Kissakalaa.

Omenatorttua.

Porkkanakakkua.

Ala carte-aamiaista. Aamupalaa kun tilaa listalta, niin tulee ahneus

"mä otan vielä tota, ja tota, ja tota, niin ja tota".

Buffasta salaattia ja tautalla täytetty paprika.

Buffasta tukevampaa.

Välipalaleipää.

Välipalapiirakkaa.

Laivan oma juustokakku, pysyvästi listalla.

 Aamiainen oli kiva tilata huoneeseen ennen aikaista retkelle lähtöä. Tilasin myös itselleni pienen esi-aamiaisen ennen aamujumppia - varsinaiselle aamiaiselle ehti sitten myöhemmin. Esi-aamiainen on uusi hieno sana.

 

Miten se ruoka aina maistuu parhaimmalta ulkona? Iltapäivisin oli aina tuoreita cookieita.

 Buffan jälkkäripöytä. Valikoima vaihteli joka ilta.

Kaikesta ruoasta huolimatta tai juuri sen takia, on salaatti aina hyvä vaihtoehto. Syötiin myös paljon hedelmiä, kun koko ajan oli tarjolla tuoreita hedelmiä annospaloina: erilaisia meloneja, tuoretta ananasta, mangoa jne.

Sen haluan vielä mainita, että joka ilta oli myös crepsien eli lettujen paistaja. Lettu paistettiin sinulle ja sitten valitsit siihen täytteet. Ihanan Turkin päivän jälkeen syötiin ja mentiin sitten katsomaan laivan lähtöä kannelle. Tähtitaivas tuikki kilpaa Alanyan valojen kanssa ja ihana lämmin henkäys toi kesän tuntua. Fiilisteltiin pitkä tovi kaunista iltaa. Sisälle mentyäni kävin tilaamasa letun, pyysin täytteet ja paistaja kysyi, että haluanko suklaakastikkeen letun sisään vai raitoina sen päälle. Täydellisen päivän päätteeksi sain vielä päättää mihin suklaakastike tuli sijoittaa letulleni. Aika etuoikeutettua.

Syyslomamuistoja: All Aboard.

Syysloma aloitettiin Italiasta, koska astuimme siellä laivaan: Norwegian Cruise Linen Jade-aluksella vietettiin seuraavat 11 päivää. Risteily vei meidät Turkin Alanyaan, Kyproksen Limassoliin, Israeliin ja Egyptiin.

Risteily täytti kaikki odotukset ja ihan kaikkea emme osanneet kyllä odottaakaan. Päällimmäisenä mielessä on palvelu. Se täytyy itse kokea. Kirjataan nyt vain, että palvelu oli iloista, välitöntä, henkilökohtaista ja parasta. Jokaista kahta matkaajaa kohtaan on laivalla yksi työntekijä. Matkaajat ja henkilökunta ovat monikansallista ja kaikki mantereet on edustettuna.

Palvelusta voisi sanoa vielä sen verran, että kaikki risteilyllä tapahtuva toiminta oli mietitty loppuun asti. Jokainen tuleva tilanne oli valmiiksi pohdittu. Jo laivaan meno meni jouhevasti. Laukut jätettiin heti kuljetettavaksi hytteihin. Laivaan pääsyä odotettaessa oli tarjolla kahvia ja vettä. Check-in-henkilökuntaa oli riittävästi varattuna ja kaikki hymyilivät. Sama palvelun taso säilyi läpi koko risteilyn. Se on vain koettava! Niin ja tiedättehän sen fraasin, että tiedotus ei vaan toimi. Toimii se, jos halutaan!

Joka ilta huoneeseen tuotiin Freestyle Guide, jossa oli kaikki seuraavan päivä ohjelma ja ruokailut esiteltynä. Tärkeimmistä asioista, kuten kellonajan muutoksista, oli vielä erillisiä viestejä. Guidessa kerrottiin myös  erilaiset tarjoukset shoppailuun, päivän drinkkeihin ja olennaiset asiat liittyen kaikkiin käytännön asioihin. Huoneen televisiossa oli myös useampi kanava erilaiseen tiedoitukseen. Ohjelmaa laivalla on todella paljon: liikuntaohjelmaa, kilpailuja, tietoiskuja tulevista kohteista sekä esim. viini- ja hyvänolon luentoja, tanssiopetusta, musiikkia laidasta laitaan, iltaohjelmaa jne. Israelin ja Egyptin maihinnousu proseduurit tehtiin myös laivalla jo etukäteen, joten retkiaamuina sai vain kävellä ulos laivasta ilman jonotteluja.

Joka ilta laivan Stardust-teatterissa oli show-ilta ja ohjelma vaihtui joka päivä. Sirkusta Moskovan Sirkuksesta, akrobatiaa Varsovan Balettikoulusta, taikuutta, laivan oman esiintyjäkaartin musikaalia ja tanssi-musiikki-showt, tanssioita Espanjasta, upeita lauluryhmiä. Esitysten laatu ja monipuolisuus yllätti myös positiivisesti. Risteilyisäntä Gary oli asunut kaikkialla maailmassa ja tehnyt kaikkea musikaaleista eläintenpelastamiseen. Hän piti meistä kaikista huolta kaikilla maailman kielillä ja oli laivan "sydän".

Laivalta löytyi kuntosali, jumppasali, juoksurata, koripallo/tenniskenttä ja paikka treenata golfia. Aamuisin seitsemältä oli aina Sunshine Stretch ja siihen perään puolentunnin teemajumppa (vatsat, peppu tms.) Tämä tunnin sessio kuului risteilyyn. Trainerit olivat myös muodollisesti päteviä. Sen lisäksi oli erilaisia maksullisia liikuntakursseja ja -tunteja. Itse lähdin nyt vihdoinkin sinne joogakurssille. Tykkäsin. Uima-altaat ja hot tubsit sijaitsivat kannella, johon pääsi yölläkin lillumaan. Kuntosalin yhteydessä oli myös höyrysauna. Se on parasta.

Laivalla oli myös spa. Spahan pääsi lisämaksulla ja siellä lilluttiin yhtenä iltana. Erilaisia hoitoja laidasta laitaan oli tarjolla, mutta ne olivat suomalaisittainkin kalliita, joten ne jäivät kokematta.

...syyslomamuistot jatkuu...stay tuned...

Syyslomamuistoja: Civitavecchia.

Pitkään odotuksissa ollut syysloma startattiin Italiasta. Italian ja loman yhdistäminen ei voi mennä kovasti pieleen. Aamulla lennettiin Roomaan ja tosi näpsäkästi lentokentältä junalla reilun tunnin junamatka Civitavecchian rantakaupunkiin. Lämpö, valo, ranta, palmut ...loman tuntua. Ensimmäiseksi mentiin kuitenkin nukkumaan iltapäivä-iltaunille. Edellinen ilta raksalla meni pitkään ja aamulla aikainen lento,

joten uni oli tarvelistalla ihan ykkösenä.

 Illalla käytiin sentään syömässä. Italiassa tietysti syödään pizzaa. 

 

 Aamulla pissahätä tuli juuri sopivasti auringonnousun aikaan.

 

Toisen päivän aamuna kierreltiin Civitavecchian ranta-alueella. Kyseessähän on yksi vanhimmista turismin kehdoista. Rooman rikkaat halusivat sunnuntaisin päästä rannalle ja sitä varten rakennettiin rautatie melkeinpä suoraan rannalle. Hotellit, rautatie- ja laivasatama, johon olimme suuntaamassa, sijaitsivat kivenheiton päässä toisistaan. Turisimikausi oli toki jo ohi, mutta Rooman risteilysatamana toimiminen pitää hotellit auki.

 Hotellimme.

 ...mieli kuitenkin suuntasi jo kohti satamaa....

Pala kotikotia.

Tämä juliste herätti lämpimän tunteen kotikaupungistani,

joten se muutti komeroomme kehyksiä odottelemaan. 

kuva: Human empire shop

P.S. Human Empire Shopissa kaikkea ihanaa kyllä muutenkin. 

Kunnallisvaalit lusittu.

Kunnallisvaaleista jäi käteen alhainen äänestysprosentti. Ei ole Suomi enää demokratian kehto. Kansa on jakautunut kahtia, tuloerojen kasvu niittää satoa, ei kaikki enää koe olevansa osa tätä yhteiskuntaa, eivät näe omaa vaikutusmahdollisuutta, eivät luota toiseen suomalaiseen. Surullista.

Iloista oli, että moni tuttu (mm. heistä) pääsivät mukaan valtuustoihin tai varavaltuutetuiksi. Joku muukin oli valmis antamaan koiransa heille hoitoon.

Itsellä meni vaalipäivä aikamoiseksi lusimiseksi kyllä. Kolmetoistatuntia ja risat vaalipaikalla parin voileivän voimalla ja pariin kertaan lasketut äänet, niin johan oli vaalit niin nähty. Vaalien jälkeisenä päivänä yksi työkaveri ihmetteli, että monilta alueilta odoteltiin ääniä hyvinkin pitkälle iltaan. Saatoin ehkä kertoa, että ihan tervetuloa itse kukin vaalivirkailijaksi laskemaan ääniä haluamallaan vauhdilla - pitkääään päivän päätteeksi.