Radion kulta-aikojen havinaa.

Eilen törmäsin internetin ihmemaailmassa Philipsin radioon, jossa yhdistyy 50-luvun muotoilu ja nykyajan humputukset. Aika nätti.

kuva: www.philips.fi / Philips OR7000/12

Pätkiskakkua.

Viime viikolla leivoin töihin, aamupalaveriin, mukaan Pätkiskakkua. Leipomisessa menen pääsääntöisesti aidan matalimmasta kohdasta alitse, joka siis tarkoittaa kuiva...eiku kahvikakku-tyyppisiä tekeleitä. Kerää aineet yhteen, sekoita ja kaada vuokaan. Tällä mentiin taas. Kakku oli ihan ok ja mukavat työkaverini kehuivat tuotosta - niinkuin aina. Hyvä yleisö lujittaa mun uskoa mun leipuriminääni. Itse voin kertoa, että pätkistä olisi voinut olla enemmän. Ostin sellaisen Pätkis-pussin ja se olisi pitänyt laittaa taikinaan kokonaan. Kakku oli myös liian tukevaa. En osaa sanoa, että miksi, mutta ehkä sitä olisi pitänyt vatkata enemmän.

Tässä kuitenkin googlesta etsimäni resepti. Helppoa ja hyvää. Tätä oli helppo tehdä myös suht luomuna, koska tähän tuli näitä kaapin perusluomuaineita: vehnäjauhot, kananmunat, voi, jogurtti, kaakao...

5dl vehnäjauhoja
3dl sokeria
3 kananmunaa
2tl vaniljaa / vaniljasokeria
3tl leivinjauhetta
3rkl kaakaojauhetta
150g margariinia (käytin voita)
5 Pätkis-patukkaa
2dl Bulgarian jogurttia (käytin turkkilaista)

Sulata voi/margariini ja pätkikset kattilassa / mikrossa. Anna jäähtyä. Sekoita muut kuivat aineet, paitsi sokeri. Vaahdota sokeri ja munat. Yhdistä kaikki. Paista voidellussa vuoassa 175 asteessa alatasolla 40-45min.

Lähde: kotikokki.net

Valkoisia terveisiä raksalta.

Energia-sydän asennuksessa. Tämän ympärille tulee siis takka. Takka tulee kellarikerrokseen.

Pohjamaalattuja seiniä on paljon. Ihana valkoisuus vie kaikki tapetti-ajatukset kauas pois.

Yläkerran kylpyhuoneen kolo saippuoille suihkunurkassa.

Vaatekomero on pohjamaalattu - ihana valkoisuus.

120 senttisen valaisimen mallintamista. Ollako hyvä vai eikö olla.

Valkoinen makuuhuone ja ovet vaatehuoneeseen ja kylppäriin.

Porraskuilu.

Makuuhuonetta yllä ja alla.

Näistä kuvista näkee hyvin, että valkoinen on kaikkea valkoisesta tummaan harmaaseen - riippuen valosta. Paikan päällä on kuitenkin riemullisen valkoista. Tämä valkoinen on siis vasta pohjamaalia.

Loppumatkan päätöksiä.

Tämä on sitä parasta vaihetta rakentamisessa, kun saa valita kaikkea uuteen kotiin. Niin ne kaduilla puhuu, että ihan ihqu-jee on tämä. Kai se on, mutta kyllä stressaa ja kauhistuttaa myös.

Valkoinen sisäväri.

Meille tulee nyt kahta eri sävyä valkoista kattoa ja kahta eri sävyä valkoista seinää. Tulee puhtaampaa valkoista ja keltaisempaa valkoista. Näillä mennään ja tähän nyt uskotaan. Maalia saa tarvittaessa kaupasta.

Lattian väri.

Voi olla kaikkea tummasta vaaleaan. Portaat saapuvat puolentoista viikon päästä. Laitetaan ne ensiksi paikoilleen ja mietitään sitten sitä lattiaa. Portaat tulee naapurikunnasta puusepän pajalta. Siellä ne ovat valmiina olleet jo jonkin aikaan. Valkoista ja tummaa yhdistyy niissä. Hiukan jännittää ne.

Korkean tilan valaisin.

Katon noustessa lähemmäksi kuutta metriä ja jokunen metri on ympärilläkin tilaa, niin tilaan ei löydy valaisinta Anttilan perusvalikoimasta. No, ei me mentäis Anttilaan, kun ei sieltä saa vihreää bonusta. You got the point.
Tässä täytyy toki miettiä, että kuinka monta senttiä pitää laittaa riviin saadakseen tilaan sopivan valaisimen ja puhumattakaan siitä, että kuinka monta euroa ihminen voi laittaa riviin saadakseen sopivan valaisimen. Tässä tilassa valaisimen merkitys kasvaa ja siitä tulee yksi huonekaluista. Nyt on katsannassa valaisin, jonka mitat ovat: halkaisija 60cm, korkeus 120cm. Sekin meinaa tuntua pieneltä, mutta sellaisen valaisimen luokse olemme huomenna menossa tervehdyskäynnille.

Keittiö.

Tällä hetkellä tiedämme jo täsmälleen keittiömme ulkonäön. Piirrustukset ovat valmiit. ...paitsi yksi kulma vielä mietityttää. Kyllä, keittiötä ei ole vielä tilattu. Olemme käyneet pitkän matkan isoista kansainvälisistä keittiöfirmoista kohti pieniä kotimaisia firmoja. Nyt kuitenkin ollaan siinä pisteessä, että keittiöpäätös on tehtävä näillä näppäimillä. Keittiön osalta pitäisi myös päättää seinämateriaalit. Alunperin kaakelin käyttö oli kysymysmerkillä ylipäänsä, mutta ehkäpä kaakelia nyt kuitenkin tulee. Toiselle seinälle sitten tapettia (ehkä). Jos ei jostakin löydy (niinku eilen) just se oikea tapettikuosi, niin sillä kirkkaammalla valkoisella mennään aluksi. Niin ja ne tasot. Olemmekin nyt kääntymässä laminaatista kivitasoihin. Mustat tasot ja valkoiset kaapit.

Vessan ja kylpyhuoneen laatat sekä kalusteet.

Nämä ovat kaikki hankkimatta. Olemme kuitenkin käyneet näitä katsomassa ja yhteinen näkemys näistä on olemassa. "Se voisi olla jotain tällaista." "Joo, se on ihan hyvä." Tätä kohtaa sekoittaa hiukan jotkut vessakalusteet, joita meillä on rakentajan entisiltä työmailta olemassa. Niitä pitäisi hyödyntää. No, joo, mut...

Eikä tässä toki vielä kaikki ole, mutta ehkä ne akuuteimmat.

Jazzbrunssilla Turussa.

Viime lauantaina heräsin ystäväni luota yhdestä suosikki-cityistäni, niitähän on monia - mutta tällä kertaa kyseessä oli Turku. Turussa paistaa aina aurinko ja niin myös viime lauantaina. Suuntasimme ystäväni kanssa Aula Cafén kehutulle Jazzbrunssille heti yhdeksitoista, jotta mahtuisimme varmasti mukaan. Pöydät täyttyivätkin nopeasti. Aula on siis Aboa Vetus Ars Nova -museon kahvila. Tila on visuaalisesti komea, mutta silti kotoisa.

Nyt Aulan brunssilla käyneenä, en ihmettele täysiä pöytiä. Paras brunssi, jossa olen koskaan käynyt. Hinta, määrä ja laatu kohtasivat. Ruokia oli joka makuun - laadukkaita salaatteja ja juustoja, sinisimpukoita, monipuolisia makkaroita ja muita lämpöisiä herkkuja ns. nakkiaamiaisten ystäville. Leivät ja nam-nam-jälkkäripöytä. Suklaaminttuvaahto oli jopa liian makeaa, mutta ei kai sekään väärin ole? Astioiksi oli valittu Iittalan Sarjaton-sarja. Kotiin en sarjaa ottaisi, mutta brunssille se sopi kuin nenä päähän.

Niin ja Jazzbrunssi tämä on sen takia, että paikalla on DJ Felix Manell soittamassa jazz-levyjä. Jazzista en ymmärrä mitään, mutta tunnelma svengaa sopivasti. Jos ette ihan vielä ostaneet junalippua Turkuun, niin katsokaa tää, tai tää, tai tää. Turvallista matkaa!

J.K. Nykyään täällä Lahdessa asustellessa aina välillä kaipaa isompiin ympyröihin ja kaupunkeihin, joissa tarjoillaan vaikka brunsseja. Helsinki, Tallinna tai Turku avautuvat ihan uusin silmin pikkukaupungin tytölle.