Inventaario.

Muuton lähestyessä olen aloittanut inventaarion kotona. Olen viimeksi tehnyt inventaarion pari vuotta sitten. Ehkä muistatte minun kirpputoriprojektin. Ei enää koskaan kirpputoria.

Nyt ylimääräistä tavaraa jaetaan kahteen pinoon: Venäjälle ja Kissakirpputorille sekä osa tavarasta toki jää meille.

Työkaverilla on suhteita naiseen, joka vie tavaraa Venäjälle hyväntekeväisyyteen. Pääsiäisen jälkeen saan toivottavasti pussukkani lähtemään itärajan taakse. Kissatalon kirpputorille lähtee sitten sellaista, joilla näen jonkinlaista jälleenmyyntiarvoa ja sitä kautta saavat rahaa kissoille ja muille löytöeläimille. Lisäksi kissakirpputorille lähtee vanhoja lakanoita, pyyhkeitä ym. kissataloon alusiksi.

Myös meille jäävää tavaraa on käyty läpi. Olen ostanut uusia säilytyslaatikoita ja yrittänyt merkitä laatikoihin, että mitä ne sisältävät. Toive ja tarkoitus olisi joskus ottaaa laatikoista tavaroita myös käyttöön tai ainakin tietää mitä näissä laatikoissa on. Talon kellarikerroksessa, autotallin alla olevaan tilaan, tulee tilaa sitten laatikoita säilyttää.

 

Tavaroiden läpikäynti on työlästä, mutta myös mukavaa puuhaa. Turhasta tavarasta irtautuminen on parhautta. On myös mukavaa, kun tavara lähtee johonkin käyttöön. Lahjana saatu ei-ihan-meidän-tyylinen kuppi on tarkoitettu juomiseen, eikä seisomaan meidän kaapissa käyttämättömänä.

Muodinmukainen Pirkka-tuote. Seuraavaksi whoopies?

Miten keittiö ostetaan, jatko-osa.

Alkuun on hyvä kertoa, että mä en ole koskaan ostanut yhtään keittiötä, mutta melkein kuitenkin. Ihan noviisina siis tässä huutelen tuntemuksia keittiön ostosta.

Ensimmäinen Miten keittiö ostetaan-kirjoitus löytyy täältä ja sitä keittiötä ei sitten ostettu ensimmäisestä paikasta. Ollaan kilpailutettu noin kymmenisen (+) firmaa. Isoista pieniin. Samalla keittiösuunnitelmalla on  menty oikeastaan koko matka. Monenlaista on tullut vastaan. Hintahaitari on ollut suuri. Löytyy kaukaiset ääripäät halvimmassa ja kalleimmassa.

Kaikissa keittiöliikkeissä on töissä myyjiä. He kuuntelevat asiakkaan tahtotilan ja piirtävät valmisohjelmillaan jotakin sinne päin. Hyvännäköisiä keittiöitä toki, mutta aina on mukana joku ongelma tai vähintään hässäkkä:

"Tätä kaappia meillä on kolmessa eri leveydessä, että nämä leveydet pitäisi tähän nyt jotenkin mahduttaa."
"Tämä kaappijako ei ole se fiksuin, mutta meillä ei ole muita."
"Voimme tähän sitten laittaa täytelevyn."
"Halutaan, että nämä menisi näin linjassa."
"Mutta meillä on vaan nämä koot."
"Tietysti, jos itse sahaatte tästä ja kikkailette tästä näin."
"Tähän voi sitte laittaa kanssa täytelevyn."
"Eikö uuni ja mikro voisi olla päällekkäin?"
"Ei."
"Meillä on vaan tämä malli saranasta."
"Kai ne kaapit pitää sitten ostaa yhdestä paikata ja saranat toisesta."

Kyllähän se pistää miettimään, että ostetaan monella tonnilla korkean katteen puutavaraa ja sitten pitäisi ruveta kikkailemaan ja loput ongelmat hoitaa täytelevyllä. Asiakaslähtöisyys ei ole keittiökaappibisnekseen vielä asettunut. Meillä on nämä kaapit ja teidän keittiön pitää mukautua näihin meidän mittoihin. Häh?

On tullut hyvääkin vastaan. Joissakin keittiöliikkeissä on nimittäin töissä suunnittelijoita. Ihmisiä, jotka lähtevät työstämään sitä asiakkaan ajatusta. Työntekijöitä, jotka ymmärtävät, että asiakas on se, joka tulee hakemaan asiantuntemusta keittiökaupasta. Nämä suunnittelija-henkiset myyjät edes yrittävät löytää ratkaisuja, vaikka vaikeaa se toki näillä standardimitoilla on.

Jos ei ole tärkeää, että joku Novartin tai muiden suurien tuotemerkeistä on keittiön kyljessä, niin standarimittaongelmista pääsee laajentamalla hakuja pienempiin firmoihin, joilla on tuotannossa enemmän joustoa. Suurista pieniin - ja takaisinkin. Löytyy ratkaisuja ja asiakaslähtöisyyttä.

Etsivä siis löytää ja huutoon vastataan. Rakentaja on löytänyt keittiöfirman joka vastaa nopeasti ja kaikki käy. Ratkaisuja löytyy. Kävimme perjantaina viimeisiä neuvotteluita ja sanotaan näin, että keittiökaupat ovat lähempänä kuin koskaan. Toivottavasti ensi viikolla voin kirjoittaa viimeisen osan tarinasta.

Ekat portaat asennettu.

Nyt on sitten portaat katutasosta parvikerrokseen. Portaat on valmistanut Factawood Oy. He myös asensivat portaat ja siihen meni vain alle kolme tuntia. Suosittelemme Factawoodia kyllä. Hinta-laatusuhde on paikallaan. Hyvä ja asiantunteva palvelu. Portaat katutasosta kellarikerrokseen asennetaan vielä erikseen.

 Rakentaja kostuttelee antiikkilaastia suihkupullolla, jotta se ei halkeile.

 Jimillä on keppihommia.

 Niin, muistinko kirjoittaa, että portaat ovat saapuneet?

 Huomenna putsataan portaat ja ne kääräistään vielä paketiin, eli suojataan.

Portaissa on kyseisen firman innovaatio eli tuo ruskea kädensija tuossa alla. Suomessahan on hyvin tiukat säännöt kaikissa turvallisuushommissa, joten ne pitää olla just eikä melkein. Tällä pitkulalla korvataan kädensija, joka menisi tuota seinää pitkin koko matkalta.

 Yllä keittiö ja alla kodinhoitohuonetta - molemmat saaneet maalit pintaan.

Stringit.

String Pocket-hyllyyn olen ihastunut sisustuslehtiä ja -blogeja lukiessa.
Se on  ruotsalaisen String Furnituren valmistama. Hyllysarjoja voi yhdistellä toisiinsa. String Furnituren perustaja Nils Strinning suunnitteli hyllyjärjestelmän vuonna 1949. Mainosmies kertoo, että String-hyllyt ovat samalla sekä klassisia että moderneja ja niitä saa lukuisissa eri väreissä. Myös ilman väriä eli valkoisena.

Tämän hyllyn ostin itselleni lahjaksi jo vuosi sitten. En tiedä, että minne se uudessa talossa tulee, mutta kyllä se ainakin laatikosta pääsee pois. 

P.S. Googleen, kun kirjaa "valkoinen string", niin sieltähän tulee monenlaista stringiä ja stringien käyttäjää. Olen varoittanut teitä.