Liikunnan lisääminen on ollut nousujohteista elokuun aikana, joten eiköhän se tästä taas lähde. Hyvänä motivaattorina toimi eilinen Helsinki City Triathlon. Täytyy sanoa, että tapahtuman järjestelyt olivat ensiluokkaisen hyviä ja koko henkilökunta todella avuliaita, iloisia sekä kannustavia. Ajatus oikealle triathlon-matkalle treenamisesta ensi kesäksi vahvistui. Tosin heti altaasta noustuani mä ajattelin, että tää ei niin ole mun laji! Juoksun aloitin aikoinani nollasta ja aika pitkille matkoille on päästy - kai uimisen kanssa voi toimia samoin. Uimahallissa ei sada räntää ja siellä on höyrysaunakin.
Uintiosuus oli tietysti aluksi ja se vei ihan kaikki voimat! Mä olin niin loppu! Voisi siis sanoa, että laitoin takuuvarmasti kaikki uimataitoni ja -jaksamiseni peliin. Kympin pyöräily meni siinä sitten tasoittavana osuutena ja juoksu meni sipsutteluksi- kun kaikki energia oli jätetty jo altaaseen. Koko ajan oli kuitenkin tosi hyvä meininki ja osallistumisen tarkoituksena oli tutustua lajiin välinevaihtoineen sekä ottaa meno ihan treenin kannalta.Tavoitteissa onnistuttiin: ymmärrys lajiin kasvoi ja tuli vedettyä tasan tunti tiukkaa treeniä.
Tärkeä oppi oli myös se, että on todellakin ihan kaksi eri asiaa lähteä juoksemaan rauhassa pitkää matkaa kuin ottaa itsestään irti vauhtia 300 metrin uinnin verran. Hienoa oli kokeilla lajia ja saada itsestään irti vauhtia! Viikon päästä minulla alkaa puolen vuoden kuntokoulu työpaikan kautta ja sen ympärille voisi omatoimisesti rakentaa treeniohjelmaa. Kaipaan taas kovempaa treeniä ja siihen on vaan löydettävä aikaa rakentamisen ja muun ohella. Huonokuntoiseksi en kyllä enää halua.
 |
| Kuva: reasonstobefit.tumblr.com |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista. Ilahduin!